Muut­tu­vat talvet ovat vai­kei­ta lii­kun­ta­paik­ko­jen hoi­ta­jil­le – tänä talvena nol­la­hiih­to­päi­viä on ollut enemmän kuin aiem­pi­na vuosina

Latuja on saatu pidettyä jonkinlaisessa kunnossa ainakin jossain päin Oulua koko talven, metsän siimeksessä ja sisämaassa parhaiten.

Sankivaaraan kerättiin viime viikolla luonnonlunta säilöttäväksi. Säilölumen avulla päästänee avaamaan ensi syksyn ensilumenlatu.
Sankivaaraan kerättiin viime viikolla luonnonlunta säilöttäväksi. Säilölumen avulla päästänee avaamaan ensi syksyn ensilumenlatu.
Kuva: Teija Soini

– Olosuhteiden salliessa hiihto- ja luisteluolosuhteet turvataan, mutta jossain tulee se raja, kun luonnonvoimille ei voida mitään, Oulun liikuntajohtaja Niina Epäilys kertoo tämän talven haasteista liikuntapaikkojen hoidossa.

– Täytyy miettiä, mikä on kustannustehokasta resurssien ja työpanoksen käyttöä.

Latuja on saatu pidettyä jonkinlaisessa kunnossa ainakin jossain päin Oulua koko talven, metsän siimeksessä ja sisämaassa parhaiten. Hyvässä kunnossa ovat pysyneet Sankivaaran ensilumenlatu, Pylkönahon hiihtokeskus Ylikiimingissä, Yli-Iin ladut, Auranmajan vitosen lenkki sekä Hönttämäki-Jääli-reitti.

Nollahiihtopäiviä on tullut silti enemmän kuin edellisinä vuosina.

Tilanne on kääntynyt päälaelleen. Vielä 1980-luvulla oli jokseenkin selvää, että satunnaisia poikkeustalvia lukuun ottamatta marraskuusta alkaen luisteltiin ja hiihdettiin. Viime vuosina huonoja talvia on ollut paljon enemmän.

Ensi syksyn ensilumenlatu ei näyttäisi olevan vaarassa. Sen pelastivat tämän viikon yöpakkaset, jotka auttoivat tykkilumen teossa. Tykitys jatkuu niin kauan kuin lumetuslammessa riittää vettä.

– Uusitulla kalustolla lunta on pystytty tuottamaan varmemmin. Tällä ei ole haettu lisäkilometrejä vaan on kasvatettu lumimäärää ja varmuuskerrointa aloittaa hiihtokausi aiemmin ja isommalla riskillä, ulkoliikuntapäällikkö Mika Puolitaival toteaa.

Lisäksi lunta on kerätty pesäpallostadionilta, jossa viime viikonloppuna järjestettiin Snowcross-tapahtuma. Tapahtuman järjestäjä rakensi olosuhteet Raksilan tekojäältä sekä eri urheilukeskuksista auratusta lumesta, joka nyt kierrätetään Sankivaaraan.

Luistelukentiltä kerätty lumi on hiihtoon kelpaavaa, koska se ei sisällä hiekoitushiekkaa tai sepeliä. Silmämääräisesti havaittava väriero pohjavedestä tehtävään tavaraan on, mutta hiihtoa haittaavia epäpuhtauksia latu ei sisällä.

Kunnossapidon kokonaiskustannuksissa ei Puolitaipaleen mukaan ole ollut suuria eroja menneisiin talviin verrattuna, mutta painotus on erilainen. Tampparitunteja on säästynyt mutta moneen kertaan sulaneita alikäytävien latupätkiä on pitänyt lumettaa jäähalleista tuodulla lumella.

Koska ladut ovat olleet jäisiä, voisiko ajatella, että tulevaisuudessa kuntoradoille tehtäisiinkin retkiluistelureittejä?

– Mietinnässä tämä on ollut ja tämä vuosi olisi voinut olla hyvä. Se, että latupohja on peilijäällä ei kuitenkaan tarkoita, että siihen helposti saisi turvallisen luistinradan, Puolitaival huomauttaa.

Moottorikelkkareittejä ei raskaalla konekalustolla ole pystytty ajamaan tänä talvena kertaakaan. Lumen puutteen lisäksi työtä ovat haitanneet sulat suoalueet.

Talviuimarit sen sijaan ovat hyötyneet tämän talven olosuhteista, sillä Tuirassa ei ole ollut suppojääongelmaa ja laiturikin on pysynyt paikoillaan.

Tekojää toimii huonompanakin talvena

Luistelukentillä tilanne ei ole ollut sen kummoisempi. Tällä viikolla kuntoon on saatu urheilukeskusten kenttiä mutta osalla kentistä on enemmän soraa kuin jäätä. Pienemmillä kentillä tilanteet vaihtelevat päivittäin.

Tähän haasteeseen on reagoitu Oulun kaupungin tekojääohjelmalla, sillä tekojäällä pystytään takaamaan luonnonjäätä huomattavasti varmemmat luisteluolosuhteet.

Ensimmäisenä valmistuu Pateniemen 4500 neliömetrin tekojääkenttä, jota nyt kylmäputkitetaan ja joka on luistelukunnossa ensi syksynä.

Kustannusarvio 1,1 miljoonaa euroa sisältää muutakin peruskorjausta, esimerkiksi valaistuksen ja aitojen uusimista.

Pateniemen jälkeen listalla on Kaakkuri.

Tekojäiden rakentaminen johtaa siihen, että pienemmät kentät joutuvat suurennuslasin alle.

– Liikuntapalveluissa meillä on halu karsia luonnonjäitä kahdesta syystä: Ensinnäkin talvet ovat huonoja ja rahaa palaa turhaan, kun kenttiä ei vain saada luistelukuntoon. Toisekseen taatut olosuhteet tarkoittavat, että samalta alueelta luonnonjäitä pitää karsia, jotta käyttökustannukset pysyvät samalla tasolla, Mika Puolitaival avaa.