Oulaisten kaupunki on ottanut käyttöön uudenlaisen houkuttimen, jolla se pyrkii pitämään kiinni asukkaistaan ja houkuttelemaan myös tulijoita: kaupunki tukee ensiasunnon ostamista kunnasta 2 000 eurolla. Lisäksi kuntaan muuttava lapsiperhe saa 500 euroa jokaisesta alle 12-vuotiaasta lapsesta. Sama summa luvataan myös syntyvästä lapsesta.
Kaupungin päätöksen taustalla on huoli siitä, että kunnan väkiluku on viime vuosina liukunut tasaisesti alaspäin. Kun runsas vuosikymmen sitten asukkaita oli jonkin verran yli 8 000, nyt ollaan runsaassa 7 600:ssa. 1990-luvun puoliväliin asti Oulainen oli kasvava kunta.
Oulainen ei ole ongelmansa kanssa yksin, vaan se on pikemminkin normaalitapaus suomalaisten kuntien joukossa. Etenkin nuori sukupolvi jättää herkästi pienet ja keskisuuret paikkakunnat ja muuttaa maakuntakeskuksiin tai pääkaupunkiseudulle.
Oulaisten kunnanisiä ja -äitejä viime vuosien kehitys kuitenkin ihmetyttää, koska heidän mukaansa perusasiat ovat kaupungissa kunnossa: koulut, sotepalvelut, harrastusmahdollisuudet ja tontteja jokien ja järvien rannalta. Junallakin pääsee etelään ja pohjoiseen, eikä kaupungin ilme ohikulkijankaan silmin ole hassumpi.
On kiinnostavaa nähdä, miten kunnan kampanja alkaa purra. Mahdollisuus hankkia asunto edullisesti on yksi tekijä, joka pitää ihmisiä paikkakunnalla. Kunnat ovat vuosien mittaan käyttäneet erilaisia houkuttimia. Euron tontit ovat tuttu keino. Syntyvästä lapsesta voidaan antaa jopa tuhansien euron palkkio.
Kuntien imagomarkkinoinnillakin voi olla pieni merkitys asukkaiden houkuttelemisessa. Olennaista kuitenkin on se, ettei markkinointi ammu yli eikä luo epäuskottavaa kuvaa siitä, millainen kunta oikeasti on.
Historian roskalaatikoihin on viskattu kasoittain epäonnistuneita kuntasloganeita, jotka onttoutensa takia ovat herättäneet enemmän hilpeyttä kuin tulomuuttohaluja.
Yksi kuntamarkkinoinnin ongelmista on, että näkemykset hyvästä asuinpaikasta ovat pirstaloituneet. Kunnan rauhallisuus tai luonnon ainutkertaisuus voivat yhdelle olla merkittävä vetovoimatekijä, toiselle uhkakuva paikkakunnasta, josta puuttuu virettä ja elinvoimaa.
Suurten keskusten vetovoimaa vastaan on kaiken kaikkiaan tavattoman vaikea taistella. Tarvittaisiin merkittävä ajattelutapojen ja arvostusten muutos, jotta muuttovirran perussuunta saataisiin pysähtymään, saati kääntymään. Merkkiä tällaisesta ilmapiirin muutoksesta ei ainakaan nyt ole ilmassa.
Toimivat peruspalvelut ovat tärkeitä, mutta nuorilla vielä keskeisempiä syitä paikkakunnan valinnalle ovat koulutuspaikat ja aktiivi-ikäisellä väestöllä kaikkein tärkeimpänä työ. Sen ei tosin ole pakko olla omalla paikkakunnalla, mutta ei liian kaukanakaan, etenkin jos yhteydet ovat hankalat.
Kamppailuun asukkaista liittyykin myös se, että yritysten edellytykset toimia ja luoda työpaikkoja ovat kunnossa. Sitä kautta pysyvät ja saapuvat myös asukkaat.