Tutkimusprofessori Tapani Hovi Kansanterveyslaitokselta myöntää lintuinfluenssan todennäköisesti saapuvan Suomeen.
"Ennemmin tai myöhemmin se tulee tänne. Kenelläkään ei kuitenkaan ole välitöntä syytä huoleen, sillä ihmiseen se tarttuu yhä huonosti", Hovi toppuuttelee. Taudin arvioidaan saapuvan lintujen kevätmuuton yhteydessä huhti- ja toukokuussa, jolloin Suomeen saapuu miljoonia muuttolintuja. Saksasta hiljattain löydetyt H5N1 -virukseen kuolleet joutsenet olivat kyhmyjoutsenia, jotka pesivät meillä Etelä-Suomen rannikolla noin Merenkurkun korkeudelle asti.
Kansaterveyslaitos kehottaa valppauteen.
"Kannattaa seurata tiedotusvälineitä, kuten sanomalehtiä. Myös kansanterveyslaitoksen kotisivuilla on syytä vierailla ajoittain, sillä siellä löytyvät tuoreimmat tiedotteet influenssatilanteesta", Hovi neuvoo.
Siipikarja
sisätiloihin
Maa- ja metsätalousministeriö puolestaan kiirehtii EU:n määrittelemää bioturvallisuuspäätöstä, joka estää luonnonvaraisten vesilintujen ja siipikarjan kontaktit. Päätöksessä siipikarja määrätään pidettäväksi sisätiloissa ennen luonnonlintujen kevätmuuton alkamista.
"Olemme pohtineet päätöksen aikaistamista kuun vaihteeseen", maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Matti Aho kertoo. Alkuperäisen suunnitelman mukaan maan päätöksen oli määrä tulla voimaan vasta puolessa välissä maaliskuuta
"Toivomme, että metsästäjät ja luonnossa liikkujat ilmoittavat viranomaisille havainnoista, jotka liittyvät suuriin joukkoihin kuolleita lintuja", Aho kertoo.
Tapani Hovi puolestaan muistuttaa yleishygienian tarpeellisuudesta.
"Jos lintuinfluenssa-alueella ollaan lintujen kanssa tekemisissä, kannattaa kädet pestä huolellisesti. Linnun liha ja munat eivät aiheuta tartuntariskiä, jos ne on kypsennetty kunnolla ennen syömistä. Virus kuolee kuumennettaessa."
Tiedottaja Lauri Hänninen BirdLife Suomi ry:stä muistuttaa, että Suomeen tulevat muuttolinnut ovat valtaosin terveitä.
"Mutta jos virus voi tarttua ihmiseen, niin miksei se voisi tarttua pikkulintuihinkin ja levitä niitten mukana", Hänninen kysyy. Tarttuminen varpuslintuihin on kuitenkin hankalampaa kuin vesilintuihin.
"Jälkimmäisethän ulostavat veteen. Virus leviää ulosteen mukana", Hänninen muistuttaa.
Vielä ei ole tutkittu tarttuuko H5N1 pikkulintuihin, ja onko niitä kuollut lintuinfluenssaan.
"Jos vedessä kelluu kuolleita lintuja, ei veteen tietenkään kannata mennä. Tässäkin asiassa kannattaa pitää järki mukana."
Kesäisiä uimareissuja ei kuitenkaan kannata rajoittaa, vaikka vielä ei ole tutkittukaan, leviääkö H5N1-virus veden kautta.
Kansanterveyslaitos tähdentää, että kaikki ihmiseen kohdistuneet lintuinfluenssatartunnat ovat tulleet sairaan tai kuolleen linnun käsittelystä.
"Kyllä ihmiset voivat liikkua luonnossa entiseen malliin. Jos luonnosta löytyy sairas tai kuollut lintu, ei sitä kannata mennä käsittelemään. Lintuja voi myös ruokkia toistaiseksi", Hänninen opastaa.
Puutarhuri Tarja Kynkäänniemi Oulun katutuotannosta muistuttaa, että lintujen ruokinta Oulussa on yhä sallittua niille varatuilla paikoilla.
"Sellaisia ovat muun muassa Kempeleen puisto, Karjasillan puisto ja Typen sulapaikka. Muualla lintujen ruokinta on kielletty", Kynkäänniemi kertoo.