Tänään ja huomenna etelästä Suomeen saapuville muuttolinnuille on luvassa hyvää lentosäätä. BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo, että muuttolinnuille mieluisin tilanne on selkeä taivas ja etelä- tai lounaistuuli, joka säästää lentäjien energiaa.
Lehtiniemen mukaan monien lajien saapuminen on ollut noin viikon tavanomaisesta myöhässä. Säiden lämpenemisen jälkeen lintujen määrä on kuitenkin kasvanut ja aikataulua kurotaan nopeasti kiinni.
Kiuruja on jo nähty runsaasti, ja viime päivinä myös sepelkyyhkyjen ja töyhtöhyyppien määrä on kasvanut. Kurkien ja hanhien muuton Lehtiniemi uskoo kiihtyvän lähipäivinä.
Rannikolla näkyy rastaita ja punarintoja, ja peippo laulaa lähes jokaisessa pihassa Etelä-Suomessa.
Lehtiniemen mukaan vanha loru on suurin piirtein paikkansa pitävä.
- Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen ja pääskysestä ei päivääkään. Västäräkki kertoo, että talvi on taittunut kunnolla kevääksi, koska se ei pärjää pelkällä siemenravinnolla, hän sanoo.
Kevätseurannassa kurkia ja kyy
Lintubongarille eläinten hyvä muuttosää ei ole kaikista mieluisin.
- Mitä kovempi myötätuuli on, sitä korkeammalla linnut lentävät. Silloin lintuja ei näe yhtä hyvin, kun taas vastatuulella ne joutuvat lentämään matalammalla.
Lehtiniemi muistuttaa, että vaikka jokin muuttolintulaji katoaisikin hetkeksi näkyvistä, syytä huoleen ei ole.
- Jos tulee takatalvi, aikaiset muuttajat saattavat palata jonkin verran etelämmäksi.
Myös Luonto-Liitossa on huomattu lintujen kevätmuuton vauhdittuneen. Ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green sanoo, että erityisesti kurjista on viime aikoina tullut useita havaintoilmoituksia.
Hangossa joku on kertonut Luonto-Liitolle bonganneensa kyyn. Greenin mukaan havainto voi hyvin pitää paikkansa, sillä aurinko saattaa herätellä käärmeitä talvihorroksesta.
Luonto-Liitto toivoo erityisesti siilien erityistarkkailua. Green kannustaa kansalaisia pitämään silmät auki kaupunkien laitamilla ja pihoilla erityisesti ilta-aikaan.
Toistaiseksi pohjoisin leskenlehtihavainto on tullut Keski-Suomesta Jämsästä. Myös Etelä-Suomen tienpientareilla on näkynyt keltaisia kevään merkkejä.
Seuraavaksi Malva uskoo liiton saavan havaintoja kimalaisista ja sisiliskoista. Muutamia perhoshavaintoja on jo ilmoitettu.
- Nyt kevät on vähän myöhässä, mutta säiden lämmetessä havaintoja alkaa tulla nopeasti.
Maatilojen tilanteet vaihtelevat
Viljelijöiden kevätkylvömahdollisuudet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla Suomea. Palvelukehityksen ja puutarha- ja luomutuotannon johtava asiantuntija Terhi Taulavuori ProAgria Keskusten Liitosta kertoo, että idässä ja pohjoisessa viljelijät joutunevat odottelemaan lumen sulamista vielä hyvän tovin. Sen sijaan Länsi- ja Varsinais-Suomessa lumipeitteen pikainen hupeneminen saattaa mahdollistaa kylvötyöt normaalisti myöhäisestä keväästä huolimatta, jos routa ei ulotu kovin syvälle.
Taulavuoren mukaan varhaisista kylvöistä on saatu parhaimmat satotulokset, joten painetta pellolle pääsemiseen on. Samalla on huomioitava myös se, että kasvaneiden peltopinta-alojen myötä myös työkoneet ovat entistä raskaampia.
- Pelloille ei voi mennä liian aikaisin, koska raskas kone tiivistää maan rakenteen, jos maa ei ole tarpeeksi kuiva, Taulavuori sanoo.
Taulavuori huomauttaa, että paras suoja säätä vastaan on maan hyvä kasvukunto.
- Oli kevät sitten aikainen tai myöhäinen tai sateinen tai kuiva, maan kasvukunto on se pohja, jolla satoa rakennetaan.
Sulava lumi nostaa jokia ja rasittaa kattoja
Etelärannikolla jokien vedenkorkeudet ovat lähteneet lämpenevien säiden myötä nousuun. Suomen ympäristökeskus (Syke) kertoo, että osassa joista tulvahuippu on mahdollisesti jo saavutettu, mutta monissa huippu on edessä alkuviikosta.
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen ennakoi keskimääräisiä tai keskimääräistä suurempia tulvia talven suuren lumimäärän vuoksi.
Vehviläisen mukaan pienissä järvissä vesi alkaa etelässä nousta ensi viikolla. Suurten järvien vedenkorkeuden nousussa voi mennä vielä viikkoja.
Etelässä myös jäät alkavat vähetä.
- Missään tapauksessa ei enää pidä mennä jokien jäälle ja järvissäkin siinä ja siinä, kun aurinko paistaa, Vehviläinen sanoo.
Lumi sulaa vauhdilla myös muualla kuin vesistöjen liepeillä. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos pyytää kiinteistöjen omistajia huomioimaan kattojen lumikuormat, joiden painoa vesisade lisää huomattavasti.
Lumiesteet ja niiden kiinnitykset ovat nyt kovilla, eikä normaali kunnossapito pelastuslaitoksen mukaan välttämättä riitä. Lumikuormaa on syytä keventää joko pudottamalla lunta hallitusti tai eristämällä vaara-alue.
Esimerkiksi Nurmeksessa Porokylän koulussa sisäänkäyntikatos alkoi sortua lumen vuoksi perjantai-iltana. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa.