Helsinki Muuttolinnuista yhä useampi on jäänyt tänä vuonna talvehtimaan Suomeen. Etenkin joutsenia ja rastaita on tavattu talven leudossa säässä normaalia enemmän. Vesilinnuilla riittää matalissa ja avoimissa lahdissa ravintoa, rastailla maissa pihlajamarjoja.
- Esimerkiksi kyhmyjoutsenet siirtyvät etelään normaalisti sitä mukaa kuin meri jäätyy eli seuraavat jään reunaa. Kun merellä ei ole jäätä, ne jäävät rannikon ja saariston tuntumaan. Hyvä pihlajanmarjavuosi puolestaan on pitänyt rastaita Suomessa. Osa mustarastaista talvehtii muutenkin, kertoi biologi Jan Södersved.
Viime vuosina Suomessa on bongattu yhä useampi lintuharvinaisuus. Dosentti Esa Lehikoinen luettelee ilmiöön useita syitä, joista päällimmäisiä ovat lintujen elinalueiden muutokset muualla Euroopassa, lintuharrastuksen lisääntyminen ja ilmaston muutokset.
- Esimerkiksi viiksitimali oli vielä 1940-luvulla ylen suuri harvinaisuus Suomessa, mutta nykyisin niitä tavataan täällä jo tuhansia. Talven lumettomuus tai vähälumisuus puolestaan on siirtänyt riekon eteläiset kannat satoja kilometrejä pohjoiseen, tiivistää dosentti Lehikoinen.
Suurteos Linnut ilmestynyt
Sekä Jan Södersved että Esa Lehikoinen kuuluvat Weilin+Göösin julkaiseman suurteoksen toimituskuntaan. Muut kirjaa tehneet alan asiantuntijat ovat profesori Esa Hohtola ja tietokirjailija Juha Valste. Kirjan kuvat on koottu pääosin kotimaisilta, kansainvälisestikin arvostetuilta lintukuvaajilta. Kuvatoimituksesta vastaa valokuvaaja, toimittaja Jouni Klinga.
Kolmiosaisen kirjasarjan ensimmäisessä osassa pohditaan ihmisen ja lintujen yhteiseloa, selvitetään lintujen alkuperää ja luokittelua, mutta myös lintujen ilmiömäistä muistia ja lentotaitoa.
- Teossarja ei ole tavanomainen, systemaattisesti ryhmittäin ja lajeittain etenevä määritysopas, vaan teos, joka täydentää ja syventää niitä. Uusi näkökulma tuo esiin lintujen todellisen merkityksen ihmiselle ja ympäristölle ja päinvastoin. Samalla se perehdyttää lukijan satoihin lintulajeihin sekä lintuharrastukseen, kuvailee päätoimittaja Jan Södersved.
Huippunopeus yli 300 km/h
Maailman nopeimpina lintuina pidetään muuttohaukkaa, tervapääskyä ja muita kiitäjiä. Muuttohaukan nopeus voi olla syöksyssä 282 kilometriä tunnissa, tervapääskyn matkanopeus on yli 100 km/h. Nopeimpana lintuna mainitaan useissa alan kirjoissa piikkipyrstökiitäjä, jonka sanotaan vaakalennossa voivan hetkellisesti syöksyn jälkeen saavuttaa uskomattoman nopeuden: 349 km/h.
Kuva 1) Korppi on älykäs lintu, joskus jopa leikkisä. Tässä korppi härnää merikotkaa lähellä haaskaa. Kuvaaja: Lassi Rautiainen
Kuva 2) Haarapääskyemo ruokkii ilmassa poikastaan kuin akrobaatin lailla ja tangon (risun) avulla. Kuvaaja: Markus Varesvuo.
Kuva 3) Isosirrien lentolihakset vahvistuvat sisäisen rytmin ohjaamana ennen muuttomatkaa. Kuvaaja: Paavo Hamunen