Kuusamo Alenevista väkimääristä kärsivien kuntien ahdinko näkyy parhaiten sivukylillä, joissa taloja jää kylmilleen asukkaiden poismuuton seurauksena
Kuusamossa kehitys on havaittavissa selvästi Vuotungin kylässä. Eläkkeellä oleva kyläkoulun opettaja Aaro Lehtineva, 75, kuvaa tapahtunutta muutosta rajuksi.
Tarkasti kylänsä elämää seuraava Lehtineva on laskenut, että Vuotungin koko laajalla talousalueella asui sen kukoistusaikana 60-luvun lopussa 672 ihmistä 122:ssa ruokakunnassa. Nyt väkiluku on enää 155 ja ruokakuntien määrä 50.
"Raakaa on peli ollut", huokaisee Lehtineva. Hän pelkää, että kylän hiljeneminen vain jatkuu.
Tilojen
jatkajat vähissä
Murrosta kuvaa hyvin myös toimivien maatilojen määrässä tapahtunut muutos: tällä hetkellä niitä on vain kahdeksan, kun määrä esimerkiksi 25 vuotta sitten oli 91.
Vireän kylän surullinen kehitys alkoi 60-ja 70-lukujen taitteessa, jolloin monet asukkaat ryntäsivät etsimään toisenlaista elämää muualta, varsinkin Ruotsista.
"Jotkut sinne aiemmin asettuneet tulivat käymään mahtavien puheiden ja komeiden autojen kera. Se vaikutti ihmisiin, ja poismuutosta kehittyi jonkinlainen muoti-ilmiö. Väkeä lähti, vaikka siihen ei minusta ollut aina pakkokaan", Lehtineva sanoo.
Myöhemmin pulmaksi alkoi hänen mukaansa tulla se, ettei jäljelle jääneille maatiloille löytynyt enää riittävästi jatkajia.
"Nuoret kaikkosivat. En oikein tiedä, mikä siinä oli taustalla, jokin muu asia toisaalla oli vain jotenkin vetovoimaisempi."
Kylätoimikunta
uurasti
Kylätoimikunta koetti 80- ja 90-luvulla pitää Vuotunkia kaikin kostein elävänä, mutta tulokset jäivät laihoiksi.
"Koetettiin tosissaan muodostaa kylästä elävää järjestämällä kaikenlaista toimintaa ja monenlaisia tilaisuuksia. Esitelmöitsijöitäkin tänne tilattiin kertomaan siitä, miten maatilat voisivat laajentaa toimintaansa esimerkiksi matkailupuolelle. Ei auttanut, virta vain jatkui", Lehtineva kertoo.
Väen vähenemisen myötä myös kylän palvelut ovat hävinneet.
Kauppoja alueella oli parhaimmillaan neljä, enää ei ainuttakaan. Viimeinen sulki ovensa jo 80-luvulla. Sen mukana katosi myös pankki. Tuorein takaisku oli koulun lakkauttaminen parisen vuotta sitten.
"Myymäläauto täällä sentään vielä kulkee", Lehtineva toteaa lakonisesti.
Väki vähenee
edelleen
Kuusamon asukasluvun trendi on ollut laskeva jo vuosia. Viimeisin lukema on viime marraskuulta: asukkaita oli 16 933, missä oli miinusta edellisvuoden lopun tilanteeseen 177 henkeä. Jo pidempään kehitys on kulkenut Kuusamossa sitä rataa, että eniten muuttavat pois nuoret. Varsinkin 20-29 -vuotiaat ovat herkkiä lähtemään.
Aktiivisimpaan kuuluvan väestönosan poismuutto on iso huolenaihe kaupungille, talous- ja suunnittelujohtaja Kalevi Heikkilä sanoo. Ongelmaan on etsitty lääkkeitä ja paljon on hänen mukaansa saatu aikaankin, mutta lisää toimia tarvitaan.
Heikkilän mielestä nuorten poismuuton hillitsemiseksi keinot ovat pitkälle tiedossa, mutta niiden toteuttaminen ei käy käden käänteessä. "Koulutustarjonta keskiasteelta ylöspäin pitäisi olla nykyistä monipuolisempi. Toinen tärkeä asia on uusien työpaikkojen saaminen nuorille", Heikkilä listaa.
Hän tosin huomauttaa, etteivät nuorten muuttohalut ole aina yksiselitteisiä: monet suunnistavat isompiin keskuksiin, vaikka työpaikka Kuusamosta löytyisikin.