Valtiovalta hyväksyi budjettiriihessään uuden porkkanan työttömien houkuttelemiseksi avointen työpaikkojen pariin. Työvoimatoimistot saavat oikeuden myöntää harkinnanvaraista muuttoavustusta enintään 700 euroa muuttajaa kohti.
Ilman työpaikkaa on yhä noin 204 000 suomalaista. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan työttömistä peräti 150 000 on rakennetyöttömiä eli ihmisiä, joilla on väärä ammatti ja jotka asuvat väärällä paikkakunnalla. Kyseessä on niin sanottu kohtaanto-ongelma: työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa.
Hallitus laskee omassa kannanotossaan, että noin 2 000 henkilöä hakisi muuttoavustusta eli avustuksiin menisi 1,4 miljoonaa euroa. Henkilömäärä ja rahasumma ovat hyvin vaatimattomat siihen kohuun valtavaan mediakohuun, jota muuttoavustuksesta on julkisuudessa pidetty. Jos hakijamäärä toteutuu, työllisyys paranee vajaan promillen verran.
Suomi isännöi elokuun viimeisinä päivinä Euroopan tuottavuuskonferenssia, jossa puhuttiin tietenkin tuottavuuden nostamisesta. Vanhan mantereen pitäisi päästä Yhdysvaltain vauhtiin. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kävi puhumassa ja painotti, että tulevaisuudessa Euroopan vauraus perustuu tuottavuuden kasvuun.
Koti-Suomessa elämme parhaillaan ennätysmäisen hyvän talouskasvun keskellä, joka paljolti perustuu - yllätys, yllätys - työn tuottavuuteen kohentumiseen, sen lisäksi, että kulutamme reippain mielin ja vientimme vetää joka suuntaan. Palkansaajien tutkimuslaitos toisti viime viikolla OECD:n ja Tilastokeskuksen työn tuottavuusvertailun Suomen, 12 EU-maan ja Yhdysvaltain kesken.
Työn tuottavuus koko kansantaloudessa ja tehtyä työtuntia kohden on noussut Suomessa 2000-2006 lähes yhtä paljon kuin esikuvana pidettävässä Yhdysvalloissa. Kuluvana vuonna Suomi on ykkönen noin 3,5 prosentin työn tuottavuuden kasvulla. Luvussa ovat mukana myös palvelualat. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa työn tuottavuus on Suomessa maailman kärkeä; palkoissa emme pärjää kehittyville maille, mutta se onkin toinen juttu.
Missä on se poliitikko, joka kiittäisi meitä kansalaisia, että teemme sittenkin ahkerasti ja tehokkaasti töitä, teollisuuden lisäksi myös palvelualoilla, vaikka juhlapuheissa muuta puhutaankin?
Ruotsi yrittää olla usein Suomea parempi, muun muassa työllisyyden hoidossa. Ruotsin ammatillisen keskusjärjestön LO:n pääekonomisti Dan Andersson vaatii, että Ruotsinkin pitäisi mitata työttömien määrää samoilla mittareilla kuin muu Eurooppa. Jos Ruotsi ottaisi työtä hakevat 116 000 opiskelijaa mukaan tilastoihinsa kuten muun muassa Suomi tekee, maan työttömyysaste nousisi kolme prosenttiyksikköä 7,8 prosenttiin.
Suomen työttömyysasteeksi tänä vuonna ennustetaan 7,7 prosenttia. Opetus on, että lukujen ja mittareiden kanssa pitää olla tarkkana. Yleistyksiä kannattaa välttää.