Ilmaston lämpenemisen vaikutus luonnon vuosirytmeihin on noussut suureksi kiinnostuksen kohteeksi viime vuosina. Muuttolintujen saapumisen aikaistuminen on ollut tämän tutkimuskentän puhutuimpia ja tutkituimpia ilmiöitä. Monissa maissa ja monien lintulajien osalta on havaittu kevätmuuttajien saapuvan huomattavasti varhaisemmin kuin muutama kymmenen vuotta sitten.
Saapumisaikataulun muuttuminen on kuitenkin vain osa ongelmaa. Eiväthän kaukomuuttajat päiväntasaajan tuolla puolen sijaitsevilla talvehtimispaikoillaan tiedä mitään Keski-Euroopan lämpenevistä keväistä. Miten ne osaavat lähteä aiemmin muuttomatkalle?
Peter A. Cottonin lokakuisessa PNAS-tiedelehdessä julkaistu tutkimus tutkii asiaa kolmelta kantilta. Cottonin työn taustalla on Arie J. van Noordwijkin Nature-lehdessä julkaistu tutkimus, joka ehdottaa muutoksen selittäjäksi kolmea hypoteesia.
Ensimmäisen mukaan lintujen muutollelähtö Afrikan talvehtimisseuduilta ei olisi aikaistunut, mutta muuttomatka sujuisi nyt aiempaa nopeammin. Tähän vaikuttaisi muun muassa parantunut ravinnontarjonta muuttomatkan varrella.
Toisen hypoteesin mukaan linnut lähtevät muutolle aiemmin kuin ennen. Tätä on vaikea tutkia suoraan, joten Cotton lähestyi asiaa mutkan kautta tutkimalla Afrikan säätilastoja ja pitkäaikaisten ilmastollisten olojen muutoksia kuvaavia NAO- ja SOI-indeksejä.
Kolmas hypoteesi esittää, että Afrikan ilmasto ei ole muuttunut, mutta lintujen sisäinen valmius lähteä muutolle on muuttunut.
Muutto aikaistui
yli viikolla
Cotton käytti aineistona kahdenkymmenen lintulajin saapumisaikaa ja toisaalta myöhäisimpiä syyshavaintoja Oxfordshirestä vuosilta 1971-2000. Kaikki tutkittavat lajit talvehtivat Saharan eteläpuolella.
Kevätmuuton osalta trendi oli tuttu: 17 lajin kohdalla muutto oli aikaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Keskimääräinen aikaistuminen oli kahdeksan vuorokautta.
Saapumisajat Oxfordshireen eivät olleet riippuvaisia NAO- ja SOI-indekseistä, mutta yhteys Afrikan lämpötiloihin oli tilastollisesti merkitsevä. Afrikassakin talven keskilämpötilat ovat nousseet.
Keskitalven lämpötiloilla Afrikassa ja Oxfordissa ei kuitenkaan ollut selvää yhteyttä. Jos linnut siis lähtivät aikaisemmin muutolle, ei "arvaus" pesimäseutujen otollisista oloista ollut aina oikea.
Cotton huomauttaa, että saapumisajan ja Afrikan lämpötilan välinen yhteys ei vielä todista lintujen lähtevän muutolle aiempaa varhemmin, mutta on tätä hypoteesia tukeva tulos.
Se, että saapumisajoilla ei ollut yhteyttä NAO-indeksiin, ei puolestaan tue hypoteesia muuttomatkan nopeutumisesta. Muutto on voinut silti nopeutua, sitä ei vain voi sääaineistolla todistaa.
Myös syysmuutto varhaistuu
Cotton oletti, että linnut olisivat myös viivyttäneet syysmuutolle lähtöään myöhäisemmäksi, mutta tulos olikin päinvastainen. 15 lajin osalta muutto oli aikaistunut. Linnut siis viipyvät pesimäseuduillaan saman ajan kuin ennenkin.
Keskimäärin syysmuutto oli aikaistunut saman verran kuin keväälläkin: kahdeksan vuorokautta.
Syksyisellä muutollelähdöllä ei ollut yhteyttä kesän NAO-indeksiin eikä kesän maksimilämpötiloihin Oxfordshiressä.
Muuton tutkimisessa riittää haasteita
Cottonin artikkeli valaisee ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimisen vaikeutta. Ilmaston lämpenemisen mittareita on monta, ja ne vaikuttavat useisiin vaiheisiin lintujen - ja muidenkin eliöiden - elämässä.
Monet eläinten elinkierron vaiheista ovat hankalia tutkia, esimerkkinä juuri lintujen muutto. Nykyaikaisilla satelliittilähettimillä muuton tutkiminen käy toki koko ajan helpommaksi, mutta luotettavaa vertailuaineistoa muuton kestosta 30 tai 50 vuotta sitten ei ole.
Aihetta tutkitaan Suomessakin ja Turun yliopistossa on meneillään projekti, jossa pyritään hyödyntämään kevätmuuttajien saapumisaineistoja yli 250 vuoden ajalta.
Esa Lehikoisen johtama turkulainen tutkimusryhmä on korostanut, että paremman ymmärryksen saavuttamiseksi pitää tutkia monia erilaisia lajeja.
Muutoksen aiheuttamien vasteiden välittymismekanismit ja niiden vaikutus vuosikierron eri osiin - muuton ajoittumiseen, pesimiseen ja sulkasatoon - on myös voitava osoittaa. Suomalaisten lintuharrastajien keräämässä monipuolisessa aineistossa voi piillä vastauksia moniin kysymyksiin.