Suurten kaupunkien ympäryskunnat houkuttavat muuttajia. Sekä Oulun, Helsingin, Tampereen että Turun kehyskunnat olivat alkuvuonna muuttovoittoisia.
Vielä kaksi vuotta sitten suurten kaupunkien muuttovoitto oli selvempää. Vuonna 2001 keskisuurten kaupunkien seutukunnista ja maaseutumaisista seutukunnista muutettiin suuriin kaupunkeihin. Tilastokeskuksen muuttotilastot tammi-toukokuulta osoittivat jo viime vuonna, että vauhti hidastuu: virta vie kaupungeista maaseudulle.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Saari huomauttaa, että pelkästään alkuvuoden perusteella ei vielä kannata vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Alkuvuodesta esimerkiksi vastavalmistuneet lähtevät töihin pienille paikkakunnille, kun taas syksyllä etenkin yliopistokaupungit vetävät runsaasti uusia asukkaita.
Päivähoidon paineet
helpottavat
Vuoden loppupuoli on yleensä muuttoliikkeen kannalta vilkkaampi kuin alkupuoli. "Alkuvuosi on ikään kuin aika-ajot formulakilpailuissa", Saari vertaa.
Yliaktuaari Saari uskoo hidastumisen syyn piilevän talouden suhdanteissa.
"Suhdanteet ja suurten keskusten muuttovoitto ovat perinteisesti korreloineet keskenään. Laskusuhdanteen aikaan suuriin kaupunkeihin ei muuteta yhtä hanakasti."
Alkuvuonna kaikki Oulun ympäryskunnat saivat uusia asukkaita, myös Iihin ja Liminkaan riitti muuttajia. Pohjois-Pohjanmaan muuttotappiokuntia olivat varsinkin Raahe ja Oulu.
Vaikka muutto veisi väkeä, Oulun väestömäärä kasvaa korkean syntyvyyden takia. Nykyinen kehitys helpottaa silti kaupungin paineita varsinkin koulu- ja päivähoitopalveluiden järjestämisessä.
"Todella kovien kasvuvuosien aikana oli vaikeuksia pysyä perässä", sanoo Oulun apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi.
Esimerkiksi päivähoidon palveluverkko oli kasvuvuosina koetuksella, mutta nyt alkaa olla jopa väljyyttä.
"Oulun pohjoispuolisissa kunnissa on muuttovoiton takia pulaa päivähoitopalveluista. Nämä kunnat voisivat ostaa palveluita Oulun kaupungilta. Monet käyvät kuitenkin töissä täällä", Hiironniemi kertoo.
Kempele houkuttaa
lapsiperheitä
Kempeleen kunta oli alkuvuonna Pohjois-Pohjanmaan vetävin kunta. Se on myös suhteessa kokoonsa Suomen kasvavin kunta.
Kempeleen kunnan talousarviossa on tänä vuonna varauduttu 335 asukkaan lisäykseen. Kun väkiluvun lisäys oli jo alkuvuonna 166, arvio ei heittäne kauas. Puolet Kempeleen väestönkasvusta johtuu syntyvyydestä, puolet muuttoliikkeestä.
Vaikka Kempele on jo kauan ollut muuttovoittokunta, yllätyksiä tulee silti.
"Ala-asteilla voidaan joutua perustamaan syksyisin uusia luokkia, koska uusia kuntalaisia on tullut niin paljon kesän aikana", sanoo Kempeleen hallintojohtaja Eija Puotiniemi.
Tyypillinen Kempeleeseen muuttaja on perhe, jossa on alle kouluikäisiä lapsia. Parikymppiset nuoret taas muuttavat pois työn tai opiskelupaikan perässä.
Puotiniemen mukaan lapsiperheet muuttavat Kempeleeseen varsinkin Oulusta. Tontit eivät ole sen halvempia, mutta houkuttimena toimivat hyvät palvelut, väljyys ja turvallinen ympäristö.
"Kasvu olisi vielä suurempaa, jos kaikki halukkaat saisivat omakotitalotontin", Puotiniemi kertoo.
Koko maan väestömäärä kasvoi alkuvuonna 4 850 henkeä. Sekä Kainuusta että Lapista muutetaan yhä pois. Väestö lisääntyi eniten Uudellamaalla.