Selvä enemmistö maallemuuttajista näyttää viihtyvän uudella kotiseudullaan. Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen mukaan valtaosa arvioi, että heidän ihanteellisena pitämänsä elämäntapa toteutuu ainakin melko hyvin. Vain joka kymmenes on aikeissa muuttaa muualle.
Tutkimuksesta selviää, että kunnat voivat kohentaa houkuttelevuuttaan panostamalla asuinympäristöjen ja työmahdollisuuksia luovien palveluiden kehittämiseen. Viihtymistä näyttää vahvistavan uudesta asuinkunnasta saatu oikea ennakkotieto tai se, että alue on ennestään tuttu. Sitä vastoin palvelujen puute, talven aiheuttamat ongelmat ja liikkumisen kalleus vauhdittavat jatkomuuttoa.
Maaseudun ja kaupunkien välinen muuttoliike on tasaantunut viime vuosina, kun muuttovirta pois kaupungeista on kuronut kiinni kaupunkeihin muuttavien määrää. Uusia asukkaita on houkutellut etenkin kaupunkien lähellä sijaitseva maaseutu.
Nykyisin suuri osa maallemuuttajista on työssäkäyviä keski-ikäisiä, mutta muuttoaikeita on monilla eläkeikää lähestyvillä kaupunkilaisilla.
- Veikkaan, että varsinainen eläkeläisten paluumuutto alkaa 1-3 vuoden sisällä, erikoistutkija Hannu Kytö arvioi keskiviikkona Helsingissä.
Asuntojen kalleus
vauhdittaa muuttoa
Selvityksen mukaan muuttajat tavoittelevat hyvää asuinympäristöä, omaa rauhaa ja mahdollisuutta yksilöllisiin elämäntapoihin. Muutto kuitenkin usein pidentää työmatkoja ja kasvattaa muita menoja.
Kaupunkien kohonneet asuntojen hinnat näyttävät vauhdittavan lähtöhaluja. Kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudulta muuttaneista kertoi haastatteluissa, että asumisen kalleus vaikutti muuttopäätökseen jonkin verran tai ratkaisevaksi. Samaa mieltä oli noin puolet Tampereelta tai Jyväskylästä muuttaneista.
Ympäristön viihtyisyys ja parempi asunto houkuttelivat etenkin niitä, jotka olivat muuttaneet kaupungin lähellä sijaitsevalle maaseudulle. Tutkimuksen mukaan he myös viihtyivät keskimäärin parhaiten uudella asuinalueellaan. Toisaalta vastaajat kokivat, että ihanteellisena pidetty elämäntapa toteutui parhaiten ydinmaaseudulla, haja-asutusalueella tai kaupunkien läheisen maaseudun taajamissa.
Paluumuuttajat näyttävät hakeutuvan usein kauemmaksi kaupungista, ja etenkin haja-asutusalueille muuttaneet suosivat ekologista elämäntapaa. Harvaan asutulle maaseudulle muuttoa edelsi monesti työpaikan vaihto tai eläkkeelle jääminen.
- Elämäntavalla on selvä vaikutus, Kytö korosti.
- Työtä arvostavat muuttavat kaupunkien läheiselle tai ydinmaaseudulle. Omaa rauhaa ja vapautta sekä yllättäen tapahtumarikasta elämää arvostavat haluavat muuttaa harvaan asutun maaseudun haja-asutusalueelle.
Erikoistutkija uskoo, että tulevaisuuden asuminen ja elämäntapojen moninaisuuden huomioiminen ovat suuria kysymyksiä kunnille, kun luodaan uusia asuinalueita.
- Siihen liittyy tietenkin palvelutuotanto, jota varmasti lisää suurten ikäluokkien osittain muuttaminen kesäasunnoille ja tietenkin ikääntyneiden lisääntyvä palvelukysyntä. Ne luovat uusia työpaikkoja, jos niitä osataan oikein hyödyntää.