Irtisanomisten vaikeuttaminen on väärä lääke ja johtaisi vain ojasta allikkoon. Työttömyys voi pahentua, jos yritykset alkaisivat varoa uuden väen palkkaamista.
Muutosturvasta eli yritysten irtisanotuille työntekijöille maksettavista korvauksista käydään ensi syksyn ja talven työmarkkinaneuvotteluissa kova vääntö. Ammattiyhdistysliike intoutui vaatimaan uudistuksia, kun selvitykset paljastivat, että Italiassa työntekijän irtisanomispalkka riippuu palveluvuosista. Jos irtisanottu on ollut töissä esimerkiksi 30 vuotta, saa hän mukaansa 30 kuukauden palkan.
Italia on kuitenkin poikkeus jopa Euroopassa. Missään muualla irtisanomisaika ei ole näin pitkä. Sen sijaan selvityksestä ei käynyt ilmi, minkä suuruista työttömyysturvaa italialainen työtön saa ja kuinka kauan. Suomessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto on Euroopan pisimpiä, ellei pisin. Myös turvan taso kestää vertailun, vaikka ei olekaan aivan huippua. Sen sijaan missään muualla ei ole eläkeputkea, jossa päivärahakautta voi jatkaa työssäolojakson jälkeen eläkeikään asti. Myös koulutuspalvelut ovat Suomessa kohdallaan.
Työntekijöidenhuolen ymmärtää. Kannattavatkin yritykset muuttavat Suomesta halpamaihin. Kolmen taantumavuoden jälkeen yritykset ovat - arvostelijoiden mukaan - luopuneet yhteiskuntavastuusta ja sanovat työntekijöitä irti tuhansittain. Kuitenkin yritykset maksavat omistajilleen muhkeita osinkoja.
Näin tosiaan tapahtuu, etenkin tänä vuonna. Osavastuu tästä kuuluu hallitukselle. Yritykset jakavat irrotettavissa olevat rahat yrityksistä osinkoina ennen kaavailtuja veronkiristyksiä ensi vuonna. Meno voi vielä yltyä, vaikka ay-liike miten asiaa vastustaisi. Yritysten virta ulkomaille todennäköisesti kiihtyy, kun Itä-Eurooppa tulee Euroopan unioniin.
Poliittiset päättäjät eivät voi puuttua yksityisen yrityksen asioihin. Yritysten perustaminen ja lakkautus, jopa kannattavan tehtaan toiminnan siirto ulkomaille kuuluvat liikkeenjohdon vapaaseen harkintaan. Vasemmistoliiton välikysymyksen epäily toiminnan laittomuudesta osoittaa kansanedustajilta melkoista todellisuudentajun ja lakien tuntemuksen puutetta.
Välikysyjien ehdottamat keinot olisivat vain haitaksi. Jos irtisanominen on kallista, tuotannon siirtoa harkitaan silloin varmasti, mutta sitäkin enemmän harkitaan, kannattaako sellaiseen maahan investoida ja perustaa lainkaan uusia yrityksiä. Irtisanomissuojan kiritys olisi väärä viesti yrityksille Kiina-ilmiön aikana.
Työministeri Tarja Filatoville on annettava tunnustus. Hän vakuutti eduskunnan edessä, ettei työntekijöiden irtisanominen ole Suomessa halvempaa tai helpompaa kuin muissa EU-maissa, jos otetaan huomioon kokonaisuus eli työttömyyskorvausten rahoitus ja irtisanomisajat. Hän ei myöskään luvannut kiristystä työsuhdeturvaan.
Työllistämisedellytysten heikentämisen sijaan on luotava sellaiset olot, että yrittäminen ja työnteko kannattavat. Syksyn työmarkkinaneuvotteluissa nämä asiat tuskin nousevat esiin erityisesti, mutta siellä aiotaan puhua painokkaasti muutosturvasta. Metalliliiton mukaan työnantajat on pakotettava yhteiskuntavastuuseen. Kovaa puhetta vastuulliselta liitolta.
Kansliapäällikkö Markku Wallinin työryhmän raportti ei sisältänyt mitään olennaista uutta. Ainoa saavutus on työvoimahallinnon irtisanottuihin kohdistamien toimien terävöittäminen. Tässäkään ei ole mitään erikoista, ovathan monet yritykset yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa tukeneet jo pitkään irtisanottujen kouluttautumista ja uuden työn etsintää.