Hallituksen kesäkuussa antama ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on vanhentunut armotonta vauhtia. Brexit, Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi, Syyrian sodan järjettömyys ja Nizzan terrori-isku ovat heittäneet myös Suomen täysin uudelle pohjalle.
Soraäänet oli lähes haudattu, kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta esitteli tiistaina näkemystään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) totesi, että valiokunta laati mietintöä selontekoon levottomassa tilanteessa.
- Se heijastui valiokunnan työskentelyyn mielestäni sillä tavalla, että selvästikin valiokunnan jäsenet hakivat yhteistä tahtoa hyvin vahvasti, Vanhanen sanoi.
Näin valiokunta linjaa isoista teemoista:
Itämeri
Ulkoasiainvaliokunta arvioi turvallisuustilannetta osin maltillisemmin sanankääntein kuin hallitus. Hallituksen kesäkuisen selonteon mukaan turvallisuustilanteen kiristymisellä Euroopassa ja Itämeren alueella on välittömiä vaikutuksia myös Suomelle. Myöskään sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei sen mukaan voida sulkea pois.
Ulkoasiainvaliokunnan arvion mukaan Itämeren alueella ei ole "sellaisia vain täällä esiintyviä ristiriitoja, jotka voisivat johtaa voimankäyttöön". Suoraan Suomeen kohdistuvan hyökkäyksen todennäköisyys on valiokunnan mukaan yhä hyvin pieni. Suomen on kuitenkin senkin mukaan varauduttava painostukseen ja ei-sotilaallisiin vaikutusyrityksiin.
Nato
Ulkoasiavaliokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolaisen (kok.) mukaan mietinnön Nato-linjaus ei sisällä mitään uutta.
- Oleellinen kohta, jossa tämä määritellään, on täsmälleen hallitusohjelman mukainen, Salolainen sanoi.
Valiokunnan mietintö oli suurimmaksi osaksi yksimielinen. Vasemmistoliitto jätti kuitenkin eriävän mielipiteen kolmesta mietinnön kohdasta. Kansanedustaja Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan näihin kuului muun muassa mietinnön Nato-kirjaus.
Arhinmäen mukaan vasemmistoliitto olisi halunnut selkeämmän kirjauksen siitä, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa.
Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Venäjä
Hallituksen tavoin ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomella on vakaa kahdenvälinen suhde Venäjään. Perustan suhteille antavat EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset.
Sotilaallisen konfliktin mahdollisuus Venäjän ja Naton välillä arvioidaan epätodennäköiseksi. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että suomalaista Venäjä-tutkimusta lisätään ja syvennetään.