Kunnan tehtävät ja rooli muuttuvat historiallisella tavalla sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Miten historiallisella? Siihen tulevaisuuden kunnan kuvailukyky loppuu usein asiantuntijaltakin.
Muutoksen purkaminen käytännöksi on vaikeaa. Paljon enemmän on käytetty aikaa sote- ja maakuntauudistuksesta kiivailemiseen. Samalla on surkuteltu ja epäilty jäljelle jäävien tynkäkuntien tulevaisuutta.
Se tiedetään varmasti, että väistämättä on tulossa muutoksia, jotka vaikuttavat kuntien rahoitukseen, resursseihin, johtamiseen ja organisointiin.
Tulevilla valtuutetuilla on keskeinen tehtävä saada muutoksesta sujuva samalla kun kunnan tehtävät, tavoite ja merkitys on kirkastettava itselle ja kuntalaisille.
Ehdokkailta kaipaisikin näkemyksiä siitä, miten jäljelle jääviä tehtäviä hoidetaan ja kehitetään.
Periaatteessa kunnista pitäisi kuulua riemunkiljahduksia. Vuosikymmeniä on valitettu, että valtio puuttuu liiaksi kuntien tehtäviin, ohjaa, sanelee ja lisää lakisääteisten tehtävien määrää. Muutama vuosi sitten laskettiin, että lakisääteisiä tehtäviä oli yli 530.
Jatkossa pitäisi helpottaa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään vuoden 2019 alusta maakunta-sotealueille. Niistä ei kuntapäättäjän tarvitse huolehtia, ellei sitten aio pyrkiä myös maakuntapäättäjäksi ja vieläpä kansanedustajaksi.
Mitä kuntien tehtäväksi sitten jää?
Kunnille jää kolme kovaa eli kehitys, koulutus ja kaavoitus. Niiden alla on laajoja asiakokonaisuuksia, kuten osaaminen ja sivistys, terveys ja hyvinvointi, liikunta, kulttuuri ja nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka, maankäyttö ja rakentaminen.
Näistä aineksista pitäisi luoda elinvoimaisia, vetovoimaisia ja hyvinvoivia paikallisyhteisöjä, joissa asuu tyytyväisiä ihmisiä.
Avoin kysymys on, miten vahvasti valtio pyrkii jatkossa vaikuttamaan kuntiin suoraan tai epäsuorasti maakuntien kautta. Myös maakunnat voivat haluta vaikuttaa kuntiin ja päinvastoin.
Minkälainen on tulevaisuuden elinvoimainen kunta, jossa halutaan asua?
Arkitarpeisiin ihanteellinen paikka asua ja elää on kunta, jossa on monipuolisesti yrityksiä ja työpaikkoja, kohtuuhintaisia asuntoja, hyvät varhaiskasvatus- ja koulutusmahdollisuudet, turvallinen ympäristö, luontoelämyksiä, sopiva yhdistelmä liikunta- ja kulttuuripalveluja sekä toimivat liikenneyhteydet.
Parasta olisi, jos tällainen kunta sijoittuisi elinvoimaiseen maakuntaan, joka pystyy järjestämään kattavat ja laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut.
Ensin maakunta-sote aikoo kuitenkin käydä kuntalaisten kukkarolla. Kunnallisveroa leikataan kaikissa kunnissa 12,5 prosenttiyksikköä, kuntien osuutta yhteisöveroissa pienennetään ja valtionosuuksia siirretään maakunnille.
Kuntien taloudesta ja valtionosuusjärjestelmän tasauksista maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen on olemassa laskelmia, jos intoa niiden tutkailuun vielä riittää.
Joka haluaa perehtyä tarkemmin uudistukseen, voi ensi alkuun lukaista hallituksen eduskunnalle jättämän 1 003-sivuisen lakiesityksen alueuudistus.fi-sivulta. Siellä on tarjolla runsaasti tekstiä ja kalvosulkeisia palvelujensiirrosta ja tulevista järjestelmistä.
Ihmeen paljon tarvitaan häkkyröitä siihen, että kansalainen elää, asuu ja käyttää tarvitsemiaan palveluja. Häkkyrähärdellin alla huolettaa eniten se, jääkö keskustelun alle sittenkin jotain sellaista, mistä pitäisi puhua eteen vyöryvien prosessikaavioiden sijaan.