Käräjäoikeuksien ratkaisuista tehdyt valitukset käsitellään lokakuun alusta hovioikeudessa eri tavoin sen mukaan, miten perusteellista tutkintaa ne edellyttävät. Valitusten käsittely nopeutuu, kun hovioikeus voi keskittyä juuri niiden valitusten tutkimiseen, joissa asianosaisten oikeusturva sitä edellyttää. Käräjäoikeuden päätöksiin saa edelleen hakea muutosta rajoituksetta.
Lokakuun alusta tulee voimaan muitakin uudistuksia, joilla kevennetään ja tehostetaan hovioikeuden menettelyä. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lainmuutokset perjantaina.
Uudessa seulontamenettelyssä hovioikeus päättää ensin, otetaanko valitus enempään tutkintaan. Päätös tehdään valituksen ja käräjäoikeuden tuomion perusteella. Tarkoitus on löytää kullekin valitukselle sellainen käsittelytapa, jota oikeusturvatarpeet edellyttävät.
Tutkintaa ei jatketa, jos hovioikeuden kolme jäsentä ovat yksimielisesti vakuuttuneita siitä, että asia on ratkaistu jo käräjäoikeudessa oikein. Käräjäoikeuden ratkaisu tai siellä noudatettu menettely eivät siis saa olla virheellisiä. Lisäksi edellytetään, ettei käräjäoikeudessa esitetyn näytön uskottavuutta ole sillä tavalla horjutettu, että todistelun vastaanottamiseksi/todistajien kuulemiseksi olisi toimitettava pääkäsittely.
Valitus on kuitenkin aina otettava täystutkintaan, jos asianosaisten oikeusturva sitä edellyttää. Esimerkiksi törkeät rikosasiat, joissa on kysymys vastaajan syyllisyydestä, tutkitaan jatkossakin pääsääntöisesti nykyiseen tapaan. Hovioikeus voi harkintansa mukaan ottaa minkä tahansa muunkin valituksen tai sen osan täyteen tutkintaan.
Valituksen käsittelyn lopettamista koskeva ratkaisu perustellaan lyhyesti. Käytännössä näin toimitaan nytkin, kun käräjäoikeuden ratkaisu pysytetään voimassa. Muutosta haetaan seuraavassa vaiheessa kuten yleensäkin pyytämällä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Selvä pääosa valituksista tutkitaan edelleen nykyiseen tapaan täydellisessä hovioikeusmenettelyssä, joka on joko kirjallinen tai suullinen. Uudistuksen arvioidaan säästävän vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa valtion varoja. Säästö aiheutuu siitä, että asianosaisten avustajien palkkioita korvataan nykyistä vähemmän, kun valituksen käsittely lopetetaan ennen pääkäsittelyä.
Uutta on, että myös valittajan vastapuoli, joka alun perin tyytyi käräjäoikeuden päätökseen, saa oikeuden valittaa ratkaisusta vielä myöhemmin. Valitusaika on tavallista lyhyempi, kaksi viikkoa.
Uudistus antaa hovioikeudelle mahdollisuuden tutkia asiaa laajemmin kuin pelkän alkuperäisen valituksen perusteella. Lisäksi se ohjaa valittajaa harkitsemaan muutoksenhaun tarpeellisuutta, sillä on mahdollista, että käräjäoikeuden päätöstä muutetaankin vastavalituksen johdosta hänen vahingokseen.
Asian valmistelua hovioikeudessa tehostetaan täsmentämällä valituskirjelmän sisältöä ja valmistelua koskevia säännöksiä. Valmistelusta vastaa hovioikeuden yksi jäsen.
Uutta on, että jutun asianosaiset voidaan kutsua pääkäsittelyyn myös puhelimitse. Sama koskee todistajia ja asiantuntijoita, jos he siihen suostuvat. Myös kutsujen lähettämistä yksinkertaistetaan niin, että valittaja ja hänen vastapuolensa voidaan kutsua pääkäsittelyyn tavallisella kirjeellä.
Todistajia voidaan kuulla lokakuun alusta myös puhelimitse tai esimerkiksi videokokouksen avulla. Edellytyksenä on, että kertomuksen uskottavuus voidaan tälläkin tavoin luotettavasti arvioida.
Kuuleminen on järjestettävä niin, että asianosaisilla on mahdollisuus kuulla kertomus ja esittää kuultavalle kysymyksiä. Joissakin tapauksissa todistajankertomuksia voidaan hovioikeuden pääkäsittelyssä kuunnella myös käräjäoikeuden äänitteistä.
Uusien säännösten mukaan vastaaja voidaan tuomita vankeusrangaistukseen, vaikka hän on poissa hovioikeuden pääkäsittelystä. Edellytyksenä on, ettei hänen henkilökohtainen kuulemisensa hovioikeudessa ole tarpeen.
Lisäksi edellytetään, että vastaajaa on alioikeudessa kuultu vaatimuksista, joita valitus koskee, hänelle on ilmoitettu mahdollisuudesta ratkaista asia poissaolosta huolimatta ja että hänen puolustuksestaan pääkäsittelyssä on asianmukaisesti huolehdittu. Uudistuksella pyritään vähentämään suullisten pääkäsittelyjen lykkääntymisiä.
Uudella hovioikeuskäräjiä koskevalla säännöksellä on tarkoitus lisätä muualla kuin hovioikeuspaikkakunnalla pidettäviä istuntoja.
Uudet säännökset koskevat hovioikeuksiin lokakuun alun jälkeen saapuvia valituksia. Uudistuksen voimaantuloon valmistaudutaan koulutuksella. Hovioikeuksien henkilöstölle suunnattu koulutus käynnistyy alkukesästä. Syksyn kuluessa koulutusta annetaan oikeusavustajille, asianajajille ja syyttäjille hovioikeuspiireittäin.
Uudistusta seurataan oikeusministeriön työryhmässä. Hovioikeuksien työmenetelmien kehittämistä valmistellaan eri työryhmissä.