Päästökauppa on kova haaste isosti energiaa käyttävälle, perusteollisuusvaltaiselle Suomelle. Mutta uusi tuotantotekijä merkitsee muutakin kuin sähkön hinnannousua. Tavoitteena on sysätä Eurooppa uusien energiamuotojen kärkeen.
TT:n ympäristöjohtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala pelkää Suomen ampuvan omaan jalkaansa. Siksi hän kuuluttaa EU:n nykypolitiikalle "B-ratkaisua".
"EU:n pitäisi pysähtyä arvioimaan uudelleen ilmastopolitiikkaa. Pitäisi tehdä vaihtoehto B, jos Kioto ei tule voimaan." Siis sellainen ratkaisu, että Yhdysvallat ja kehitysmaat saataisiin mukaan.
Päästövähennykset loppuivat ydinvoimalapäätökseen kuin seinään, arvioi puolestaan Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Satu Hassi.
"Ei ole tehty mitään korvaavien vaihtoehtojen luomiseksi", Hassi moittii.
Etenkin vetovastuussa oleva KTM viittaa kintaalla vähennystarpeisiin, hän harmittelee. Kunnistakin kuuluu kummia. Kuopion kaupunki aikoo paisuttaa päästöjään yli puolella.
Hyvät lähtöasemat
Neljännes Suomen hiilidioksidipäästöjen vähennyksistä on määrä aikaansaada energiansäästötoimilla ja neljännes uusiutuvien energioiden, kuten puuhakkeen avulla. Puolikas katetaan vähentämällä kivihiilen polttoa.
Itseasiassa Suomi on saanut suhteellisen edullisen lähtöaseman kaikille osapuolille kovassa urakassa. Vähennystarve jää suomalaista kohden 4,5 tonniin, nykyhinnoilla noin 45 euroon. Lasku kirjoitettiin ennen tietoa uudesta ydinvoimalasta. Se olisi nostanut vähennystarvetta.
Nykyisten EU-maiden on keskimäärin supistettava hiilidioksidipäästöjä yli kuusi tonnia asukasta kohti. Ruotsi sai lisää päästöosuuksia, koska se sulkee ydinvoimalan.
Tuhansia työpaikkoja
Päästökauppa on EU:n valitsema keino selvitä Kioton pakotteista. Se lähtee käyntiin, vaikka Kioton sopimus jäisikin toteuttamatta. Päästökauppa ei myöskään ole pelkkä kiusa, vaan sen kautta on tarkoitus avata markkinat puhtaille energiateknologioille.
Siksi muutoksessa piilee myös kasvumahdollisuuksia. Mitä korkeampi hiilidioksidin markkinahinta on, sitä kovemman positiivisen potkun uudet energiamuodot saavat.
Japani, Saksa, Tanska ja Espanja johtavat uusiutuvien energiateknologioiden markkinoita.
"Suomi ei ole kärjessä ollenkaan", Hassi huolehtii. "Pitäisi luoda kotimaan markkinat uusiutuville energioille."
Ruotsikin supistaa sähkönkäyttöä tehokkailla rakennussäännöksillä.
Euroopan mittakaavassa voisi tarjoutua jopa 200 000 uutta työpaikkaa. "Suomessakin pitkälti toistakymmentätuhatta", Hassi sanoo. Silti vain Itä-Suomi on äskettäin ilmoittanut kartoittavansa biomassan käyttömahdollisuuksia.
"Joilla on mahdollisuudet, näkevät itse mahdollisuudet", ympäristöjohtaja luottaa.
Polussa aukko
Tohtori Kylä-Harakalla on ollut aitiopaikka ilmastonsuojeluun liittyvissä valmisteluissa. Hän kävi Riossa jo ennen Rion lähtölaukausta 1992, jätti ilmastotoimikunnassa eriävän mielipiteen kansallisesta nollatavoitteesta ja kohosi TT:n ympäristöjohtajaksi Kioto-vuonna 1997. Kiotossakin hän oli mukana.
Julkinen kiinnostus ilmastoasioihin jäi tuolloin olemattomaksi. Ohi vilahti jopa EU:n sisäinen taakanjako, hän huokaa. "Silloin kohde tuntui etäiseltä."
Häly Suomessa alkoi vasta, kun kauppa- ja teollisuusministeriö julkisti joulun alla konkreettisen "polun", jota Suomen teollisuuden on seurattava hiilidioksidipäästöjä alentaakseen.
"Se paljasti aukon", Kylä-Harakka selittää huolta.
"Aukko" johtuu siitä, että Suomessa sähkönkulutus - ja samalla päästöt - kasvavat vauhdilla. "Ei kai ole ajatus, että tämä ostatetaan yrityksillä?"
"Sitäpaitsi on tilanne muuttunut olennaisesti", hän kyseenalaistaa. Kioton sopimuksen takana on jo 120 maata. Mutta pitäisi sitouttaa myös Yhdysvallat tai Venäjä, jotta se kattaisi toisen ehdon, 55 prosenttia maailman päästömääristä.
Yhdysvaltojen jättäytyminen Kioton ulkopuolelle oli tosin tiedossa jo Suomen suostuessa mukaan. Niin kuin sekin, että päästöjen vähennystoimet heikentävät kansantuotetta noin puolella prosentilla.
Sooloilijoita ja syntipukkeja jäljitettäessä mainittakoon myös, että peräti kuusi ministeriötä osallistui valmisteluihin, yhdessä teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen kanssa. "Mutta tavoitteet eivät ole meidän", Kylä- Harakka painottaa.
Tilanne voi taas muuttua. USA:n vaalit ovat ovella.