Kodin pinnat tuoksuvat vielä maalilta. Pihalla peruuttaa maansiirtokone.
Leena Kurkisen ja Hannu Keräsen elämässä on yhtäkkiä kaikki uutta. Asuinalue, koti ja kaikkein tärkeimpänä uusi ihminen: kolme päivää ennen muuttoa perheeseen syntynyt tyttövauva.
Kahvelitie 9:ssä pikkuneiti karjuu niin että linnut toden teolla tippuisivat puista, jos sellaisia olisi ehtinyt pihalle kasvaa.
Vaikka Toppilansaaressa ollaan, elämää on muuallakin kuin asuntomessualueella.
"Tietysti kaikille tutuille piti kertoa, että emme asu messualueella, vaikka asumme Toppilansaaressa. Pakko myöntää, että emme edes käyneet messuilla. Vasta tällä viikolla ulkoilutimme vauvaa messualueella."
Lapsi ja muutto
Leena Kurkinen ja Hannu Keränen eivät ehtineet messuelämää pohtiakaan. Muutto ja vauvan syntymä heinäkuun lopulla osuivat samoihin aikoihin.
"Olihan se aika kaoottista. Koko ajan piti jännittää, syntyykö vauva muuttopäivänä. "
Vauva syntyi kolmea päivää ennen muuttoa ja elämä Toppilansaaressa alkoi kirjaimellisesti muuttolaatikoiden keskellä. "Nyt olemme jo nauttineet Toppilansaaren loistavista ulkoilumahdollisuuksista. Se, että alue on niin keskeneräinen, häiritsee vähän, mutta toki siihen olimme varautuneet siinä vaiheessa, kun teimme asunnosta ostopäätöksen", Hannu Keränen sanoo.
Kaikkein eniten tuoreita asukkaita viehättää se, että Toppilansaaressa on vanhaa historiaa ja aivan uutta asutusta rinnakkain. Parvekenäkymään tuo sykähdyttävää havinaa naapuriin sijoittuva vanha Hannalan huvila.
Vanha tervaporvareiden satama ja huvila-alue heräävätkin kaava-arkkitehdin lupauksien mukaan henkiin.
Pariskunta valitsi Toppilansaaren kuitenkin ennen kaikkea siksi, että se on niin hyvän matkan päästä kaupungin keskustasta. Pyörällä ja rattailla hurauttaa torille kohtuullisessa ajassa, ja lähellä on myös Tuira palveluineen.
Meren läheisyyttä he eivät niinkään tulleet ajatelleeksi, sillä harrastukset eivät liity vesillä liikkumiseen.
"Ei meri varsinaisesti vikakaan ole", Hannu Keränen hymyilee.
"Ehkä Nallikarissa tulee käytyä jatkossa aiempaa enemmän", hänen puolisonsa arvelee.
Kaupalle kysyntää
Perhe ei ole ennättänyt juuri tutustua alueen ihmisiin, mutta toiveet yhteisöllisestä Toppilansaaresta tuntuvat mukavilta. Suunnitelmat tulevista asukastuvasta, nuorisotilasta, korttelikoulusta ja päiväkodista otetaan ilolla vastaan.
"Tuskin tästä mitään lapsiperhelähiötä silti tulee. Lapsiperheet haluavat yleensä kauemmaksi keskustasta omakotitaloon", pariskunta arvelee. Kaikkein eniten he kaipaavat lähistölle pientä kauppaa tai edes kioskia.
Toppilansaari on Leena Kurkisen ja Hannu Keräsen mielestä myös Oulun huvittelukeskus. "Jos kesällä ei tango raikaa läheiseltä lavalta, niin me saamme kuunnella Möljältä mainioita teatterirepliikkejä.
Turisteja liikkuu alueella yllättävän paljon. Toppilansaaren erikoisuus on myös oululaisittain harvinainen valkovuokkolehto.