Oulu Ei ole lainkaan harvinaista, että muusikko saa keikkapalkkioksi pelkät matkakulut ja tuopilliset olutta.
"Monen korkeastikin koulutetun muusikon tulevaisuus on epävarma. Useimmat heistä tekevät juuri tämän takia jotain muuta päivätyökseen", sanoo koulutusjohtaja Esa Virkkula Oulun konservatoriosta.
Hän on pitkään ollut huolissaan muusikoiden toimeentulosta ja on tälläkin hetkellä mukana valtakunnallisessa hankkeessa, joka tähtää kyseisen ammatin harjoittamisen kannattavuuteen.
Oulu on neljän muun paikkakunnan lisäksi mukana valtakunnallisessa klubi- ja aluekiertuehankkeessa, jota lyhyemmin kutsutaan VAKA-hankkeeksi. Pääkaupunkiseutu ja Oulu tekevät omat pilottiprojektinsa.
"Helsingissä tehdään aiheen tutkimustyö, ja me tällä Oulussa kokeilemme hommaa käytännössä", kertoo Esa Virkkula.
Hankkeen tarkoitus on lisätä elävän musiikin tarjontaa, parantaa vapaan kentän työllisyystilannetta ja tukea yrittäjyyttä. Syksyllä alkavassa pilottikokeilussa rahoitusta voivat hakea niin yhdistykset, yritykset, klubit, tapahtumatuottajat kuin bändit ja artistitkin.
"Mitä enemmän saamme hakemuksia, sitä paremmin saamme osoitettua opetusministeriölle, että tukimuodolle on tarvetta", kiteyttää Oulun vastaava projektityöntekijä Mikko Lankinen Rockpoliksesta.
Kun oma
ammatti ei elätä
Hankkeen päätoteuttaja on Suomen Muusikkojen liitto. Myös projektisuunnittelija Annamaija Saarela tietää, että huoli muusikoista ei ole turha.
"Puute on huutava. Taustalla on useita mietintöjä, joita on luovutettu ministeriöille. Kaikissa näissä on otettu esille moneen kertaan vapaan kentän rahoitusvaikeudet. Eli muusikot eivät työllisty, koska eivät saa työkokemusta. Tämä näkyy lopuksi esimerkiksi musiikkiviennin nihkeytenä ulkomaille. Bändit eivät voi tehdä kansainvälistä uraa, koska ne eivät saa kotimaassakaan tarpeeksi esiintymisiä", huomauttaa Saarela.
"Muistutan vielä, että kukaan ei saisi jäädä tuen ulkopuolelle. Toiminnan sisältö ratkaisee ja pilottiprojekteissa joudumme testaamaan hankkeita. Toivomme, että mukaan tulisi oululaisten bändien kiertueita, yksittäisiä konsertteja, konserttisarjoja ja klubitoimintaa", Saarela luettelee.
"Erityisen hyvä olisi, jos hakemukset tulisivat sellaisilta, jotka todella tarvitsevat ulkopuolista apua. Emme halua sekoittaa toimivaa kaupallista kenttää, joka ei tietysti tarkoita, etteikö jokin yritys voisi tulla mukaan", hän lisää.
Pilottiin liittyvät tapahtumat toteutetaan syksyllä 2010, ja avoin haku osallistumiseen on juuri meneillään. Viime vuonna Oulun alueella kartoitettiin kaikki yhdistykset, oppilaitokset, ravintolat, esiintymispaikat, festivaalit, ohjelmatoimistot ja muut asiantuntijatahot. Näistä toimijoista on koottu Oulun alueverkosto, jonka kanssa suunnitellaan ja testataan Oulun alueelle sopivia aluekiertuetukimalleja.
"Uskon, että Ouluun perustetaan vuonna 2012 yksi rytmimusiikin aluekeskuksista. Sen suuntaista on jo Suomen Jazzliitto esittänyt. Keskus tuntisi paikalliset erityisolosuhteet Lappia myöten", toivoo Virkkula.
Kyse ei ole kuukausipalkasta
Projektin päämäärä on siis selkeä.
"Kaikki tämä tähtää siihen, että rytmisen puolen muusikot voivat jatkossa elättää itsensä. Läntisissä naapurimaissamme tilanne on ollut ihan toinen jo 70-luvulta lähtien. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa kyseistä tukimuotoa ei ole", kertoo Virkkula.
"Ja jos vertaamme tilannetta esimerkiksi sinfoniaorkestereihin, niin hehän saavat kuukausipalkkaa", huomauttaa Saarela.
"En tarkoita, että rokkareille tulisi maksaa kuukausipalkkaa, mutta on kohtuutonta, jos ihminen kouluttautuu muusikoksi, niin hän ei voi olla varma, että elää ammatillaan. Rockmuusikot ovat aina olleet itsenäisiä, jolloin heidän toimeentulosakin on ollut oman onnen varassa."
Projektilla halutaan näyttää myös keikkojen suurempi vaikutus koko elinkeinoon.
"Yhdellä keikkalipun hinnalla on valtavat kerrannaisvaikutukset. Etenkin nyt, kun levymyynti on romahtanut dramaattisesti, eikä ihmisten halu kuulla musiikkia livenä ole vähentynyt, päinvastoin. Tämä tarkoittaa sitä, että musiikki on olemassa levymyynnistä huolimatta", kiteyttää Annamaija Saarela.