Pääkirjoitus

Muuri murtui, muutos jatkuu – autoritaaristen vuosikymmenten perinne tuntuu yhä entisissä sosialistimaissa

Berliinin muurin murtuminen avasi rautasaappaiden alta vapautuneille maille ovet parempaan tulevaisuuteenHarppaukset ovat olleet näyttäviä etenkin taloudessa.

Berliinin muurin murtuminen avasi rautasaappaiden alta vapautuneille maille ovet parempaan tulevaisuuteen

Harppaukset ovat olleet näyttäviä etenkin taloudessa. Politiikassa monessa maassa koetaan outoa vetoa vanhaan.

-
Kuva: Lehtikuva

Marraskuun 9. päivänä 1989 tapahtunut Berliinin muurin murtuminen jää historiaan Euroopan suurena murrospisteenä. Tapahtumasta voi puhua myös todellisena sukupolvikokemuksena, jonka Euroopassa muistavat lähes kaikki nelikymppiset ja sitä vanhemmat ihmiset.

Nilkuttavan järjestelmän lopulle sopi hyvin, että rajapisteiden avaaminen tapahtui lopulta puolivahingossa. Sitä seurannut spontaani ihmisvirta länteen päästi lopullisesti ilmat DDR:näkin tunnetun valtion tulevaisuudelta.

Tapahtuma vaikutti ratkaisevasti myös Euroopan muiden kommunistivaltioiden kaatumiseen.

Edelleenkin syksyn 1989 suuria ihmeitä on se, kuinka vähän ihmishenkiä valtavassa tapahtumien vyöryssä menetettiin. Verta vuodatettiin lähinnä vain Romaniassa saman vuoden joulupäivinä.

Kolmeseuraavaa vuosikymmentä ovat tuoneet entisen sosialistisen leirin maihin odotettuja ja odottamattomia ilmiöitä. Taloudellisesti on nähty menestystarinoita esimerkiksi Puolassa ja Tshekissä mutta myös eriarvoisuuden kasvua. Vaikkapa Romaniassa ja Bulgariassa asuu edelleen myös paljon rutiköyhiä ihmisiä.

Merkittävimpiin muutoksiin kuulunut matkustusvapaus on ajat sitten muuttunut arkiseksi. EU-jäsenyys toi uusien jäsenmaiden kansalaisille myös oikeuden työntekoon ja opiskeluun muualla EU:ssa. Sitä oikeutta ovat käyttäneet miljoonat.

On myös asioita, joissa otettiin ensin harppauksia eteen päin mutta sitten askelia taakse. Jo sosialismin vuosilta periytynyt korruptio elää vahvana useassakin maassa.

Pohjanoteeraus lienee Romaniassa pari vuotta sitten nähty yritys muuttaa rikoslakia niin, että virka-aseman väärinkäytöstä olisi tullut rangaistavaa vasta kun siitä saatu hyöty ylittää 200 000 euroa. Kansan lähtö kadulle esti hankkeen toteuttamisen.

Korruptiota tutkivan Transparency International -järjestön tuoreimmassa listauksessa Romaniaakin pahempana korruptio jyllää kuitenkin Unkarissa ja etenkin Bulgariassa. Huomionarvoista on, että kahdesta viimeksi mainitusta puuttuvat merkittävät riippumattomat viestimet – siis vallanpitäjien vahdit.

Ehkä yllättävintä on ollut usean maan kääntyminen tunkkaiseen kansallismielisyyteen ja autoritaarisen hallinnon suuntaan. Osaksi näin on tapahtunut äänestäjien tuella. Esimerkiksi Unkarissa nykyjohto ja sen lähipiiri on kuitenkin ottanut viestimet ja jo osan talouselämääkin siinä määrin otteeseensa, että suunnan kääntö demokraattisin keinoin voi jo olla mahdotonta.

Nationalismia ja väitettyä oman kansan puolustamista ulkopuolisia uhkia vastaan käytetään taitavasti johdon omien valtapyyteiden tukemiseksi. Yhden puolueen perinne pyritään elvyttämään uudessa kuosissa.

Katse kohdistuu nyt erityisesti nuoreen sukupolveen. Jättääkö se ahtaalta tuntuvan kotimaansa, mitä on jo laajasti nähty, vai pyrkiikö se muuttamaan maan kehitystä sisältä päin henkisesti avarammaksi ja demokraattisemmaksi?