Kemira Chemicalsin Oulun tehtailla on otettu kaikessa hiljaisuudessa käyttöön neljäs muurahaishapon tuotantolinja, mikä on nostanut Kemiran maailman toiseksi suurimmaksi muurahaishapon tuottajaksi.
Noin 17 miljoonaa euroa maksavan investoinnin avulla tehtaan muurahaishapon vuosituotanto nousee noin 80 000 tonniin. Tällä kapasiteetilla Kemira on kakkonen saksalaisen Basfin jälkeen, joka 160 000 tonnin tuotannolla on yhä selkeä ykkönen.
"Itse asiassa me emme haluakaan suurimmaksi puhtaan hapon tuottajaksi vaan nimenomaan suurimmaksi happojohdannaisten tuottajaksi", painottaa Kemiran Formics-liiketoimintayksikön tuotekehityksestä vastaava kehityspäällikkö Harri Miettinen.
"Investointi ei tosin tuonut uusia työpaikkoja lisää, mutta tällä tuotannon lisäyksellä me pystymme turvaamaan olemassaolevien työpaikkojen säilymisen", Oulun tehtaanjohtaja Juha Kangastalo painottaa.
"Itse asiassa tämän investoinnin piti olla valmis vasta ensi keväänä, mutta me olemme onnistuneet hyvin projektissa ja pystymme jo nyt vastaamaan asiakkaiden suureen kysyntään", lupaa Formics-yksikön päällikkö Ilkka Pollari.
Uusia sovelluksia
mietitään koko ajan
Suomessa suurin osa muurahaishaposta käytetään tuorerehun säilöntään. Maailmalla tärkeimmät käyttökohteet löytyvät rehuteollisuuden lisäksi nahka- ja tekstiili- sekä kemianteollisuudesta.
Kemiran väellä riittääkin uskoa siihen, että johdannaismarkkinoilla Kemiran tuotekehittely voi poikia paljon ja tuotepuolella asema maailman ykkösenä on mahdollinen. Kemira kehittääkin aktiivisesti uusia muurahaishappoon ja sen suoloihin perustuvia sovelluksia ja tuotteita sekä maatalous- että teollisuusasiakkaiden tarpeisiin.
Uusista tuotteista Kemiran väki nostaa esille muun muassa Oulun tuotannon jatkojalosteena syntyvän kaliumformaatin, jota voidaan käyttää jäänsulatukseen.
"Sillä voidaan korvata teiden suolaus, sillä se hajoaa nopeasti luonnossa eikä päädy pohjavesiin. Nyt sitä käytetään lähinnä lentokentillä hintansa vuoksi", Kangastalo sanoo.
Rehuantibioottien
kielto lisää myyntiä
Suomessa rehuksi käytettävän teurasjätteen hapottaminen on pakollista ja esimerkiksi Keski-Pohjanmaan kettukuolemien syyksi on arveltu hapottamattoman rehuerän pääsyä markkinoille.
"Kotimainen rehu ei riitä ja osa tuodaan ulkomailta esimerkiksi Ruotsista, jossa hapottaminen ei ole pakollista. Tällainen rehuerä on ehkä sekoittunut kotimaiseen erään ja aiheuttanut kohtalokkaan myrkytyksen", Miettinen sanoo.
'"Muurahaishappotuotteiden kysyntä erityisesti rehuteollisuudessa on lisääntynyt ja lisääntyy entisestään, kun EU kieltää viimeistenkin rehuantibioottien käytön vuoteen 2006 mennessä", Miettinen kertoo.
"Rehuantibioottien käyttö on synnyttänyt ihmisiin ja eläimiin bakteerikantaa, johon mitkään antibiootit eivät enää tehoa ja siksi EU haluaa antibiootit pannaan. Muurahaishapolla voidaan korvata antibiootit, sillä sen teho perustuu happamoitumiseen ja suoranaiseen antimikrobiseen vaikutukseen", Formicsin maataloussovellusten tuotepäällikkö Ari Brofeldt kertoo.
"Tästä kaksinkertaisesta tehosta johtuen muurahaishappo on parhaiten soveltuva lisäaine monissa rehuhygieniaan liittyvissä sovelluksissa", Miettinen korostaa.
Kun Kemiran tehtailema tuote on luonnonmukainen osa eläinten ja kasvien aineenvaihduntaa, ei haposta jää mitään jäämiä elintarvikkeisiin.
"Euroopassa arviolta noin 10 prosenttia rehuista käsitellään hapoilla ja loput rehuantibiooteilla. Kun antibioottien täysikielto tulee voimaan, tietää se meille isoa kasvupotentiaalia", Harri Miettinen ennakoi.
"Itseasiassa Suomi on tällä hetkellä suurempi muurahaishapon käyttäjä kuin Pohjois-Amerikka", Ilkka Pollari lisää kasvu-uskoa.