Sakon muuntorangaistusjärjestelmä uudistettiin muutama vuosi sitten. Poliisin kirjoittamia sakkoja ei ole uudistuksen jälkeen voinut enää muuttaa vankeudeksi. Sen sijaan tuomioistuinten määräämien sakkojen laiminlyönti vie yhä telkien taakse.
Muuntorangaistusjärjestelmän valmistelun aikaan epäiltiin, että se on susi jo syntyessään. Muutaman vuoden kokemus vahvistaa tuolloin esitetyt epäilyt oikeiksi.
Pelättiin, että myymälävarkaudet ja näpistykset lisääntyvät, kun niistä ei ole enää vaaraa joutua vankeuteen. Näin on myös käynyt. Poliisin tietoon tulleiden myymälävarkauksien ja näpistysten määrä on noussut 45 000:stä (vuonna 2007) 53 000:een (vuonna 2010).
Nykyinen laki mahdollistaa sen, että sama henkilö voi tehdä vaikka kuinka paljon varkauksia ja näpistyksiä saamatta niistä tosiasiassa mitään rangaistusta. Jos poliisi määrää hänelle sakot eikä hänellä ole varmaa maksaa, tästä ei seuraa mitään. Asia kävi havainnollisesti ilmi perjantain Kalevan pussikaljauutisesta.
Kaupan ala on kiinnittänyt asiaan huomiota ja vaatinutkin vanhaa käytäntöä takaisin. Alan on laskenut menettäneensä uudistuksen seurauksena noin 30 miljoonaa euroa.
Oikeusministeriöstä katsoen tilanne näyttää toisenlaiselta. Tavoitteena oli vähentää sakkovankien määrää. Tähän on päästy. Siksi ministeriö ei myönnä, että laissa olisi vikaa. Ei ihme, sillä valtion menojen näkökulmasta sakkovankien määrän väheneminen yli sadalla on merkinnyt miljoonasäästöjä.
Muuntorangaistusjärjestelmä on johtanut siihen, että taparikolliset pitävät lakia ja poliisia pilkkanaan. Yleisen oikeustajun kannalta on kuitenkin kestämätöntä, ettei rikosta seuraa rangaistus.