Suomeen sataa muuntohuumeita.
Tulli paljasti viime vuonna 98 erilaista muuntohuumetta, joista 38 löydettiin Suomesta ensimmäistä kertaa. Edellisvuonna uusia muuntohuumeita jäi Tullin haaviin 42. Parissa vuodessa rajojemme yli on täten tullut ainakin 70 uutta muuntohuumetta.
Määrä on valtava kun sitä vertaa siihen, montako muuntohuumetta Suomessa on saatu samaan aikaan kriminalisoitua huumausaineena. Kesäkuussa 2011 voimaan astuneen lain turvin maassa on luokiteltu huumausaineeksi seitsemän muuntohuumetta, joiden valmistus, maahantuonti, myynti, hallussapito ja käyttö ovat nykyisin kiellettyjä.
Seitsemän! Luku on naurettava. Jos tahti jatkuu samana, Suomessa on saatu luokiteltua kahden viime vuoden aikana maahan tulleet uudet muuntohuumeet huumausaineiksi apauttiarallaa vuonna 2033. Montakohan kymmentä, sataa ja tuhatta uutta muuntohuumetta kyseisenä aikana on ehtinyt tänne rantautua näiden aineiden lisäksi?
Suurin toivein voimaan astunut laki ei ole pystynyt alkuunkaan siihen, mihin sen uskottiin pystyvän. Sitä odoteltaessa hehkutettiin, kuinka uudet aineet saadaan jatkossa viralliseksi huumeeksi hyvinkin nopeasti. Seitsemän muuntohuumeen kriminalisointi kahdessa vuodessa on kaikkea muuta kuin hyvinkin nopeaa toimintaa.
Muuntohuumeongelman ydin on aineiden nimen mukaisesti niiden muunneltavuudessa. Niitä valmistetaan synteettisesti muuttamalla kemiallisesti jonkin tunnetun huumeen, lääkkeen tai kemikaalin kaavaa. Yhdestä aineesta saadaan tehtyä lukematon määrä muunnelmia, joista jokainen täytyy erikseen kriminalisoida, jos ne halutaan kieltää.
Suurin ongelma tuoreessa laissa onkin se, että sen avulla pystytään kriminalisoimaan vain yksi aine kerrallaan. Tämä ei riitä edes kaikkein vaarallisimpien muuntohuumeiden pitämiseen pois markkinoilta.
Onneksi näyttää siltä, että EU on tuomassa ratkaisun Suomen räpiköintiin. EU:n komission on tiettävästi määrä ensi viikolla antaa esitys siitä, miten muuntohuumeet voitaisiin kieltää tiukemmin Euroopassa. Turun Sanomien tietojen sekä Suomessa että EU:ssa on tutkittu mahdollisuutta luokitella muuntohuumeet laittomiksi aineryhmittäin.
Tämä kuulostaa huomattavasti tehokkaammalta ratkaisulta kuin nykyinen malli. Ainekohtaisen luokittelun sijaan Suomessa pitää ilman muuta siirtyä aineryhmittäiseen kieltämiseen.
Pöllömpi ei ole myöskään Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön Arto Karnarannan ehdotus siitä, että kaikki huumaavassa tarkoituksessa käytetyt aineet kriminalisoitaisiin erillisellä vaarallisten aineiden lailla. Tällöin uusiin päihdyttäviin aineisiin pystyttäisiin puuttumaan heti, eikä vasta niiden tultua laittomaksi luokitelluksi.
Muuntohuumeet eivät ole mietoja huumeita. Päinvastoin huumausaineista muunnetut design-huumeet ovat vaikutukseltaan tehokkaampia kuin tavalliset huumeet. Niiden vaikutuksen kesto on myös pidempi. Täten muuntohuumeista saatava rahallinen hyöty on sekin suurempi rikollisten käsissä.
Lainsäädännön näkökulmasta ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Toinen laiton, toinen laillinen. Ja juuri tähän eli lainsäädännön kiertämiseen muuntohuumeilla nimenomaan tähdätäänkin.
Venkoilu pitää tehdä mahdottomaksi. Muuntohuumeisiin täytyy suhtautua vähintään yhtä vakavasti kuin muihinkin huumausaineisiin. Se on lainsäätäjien tehtävä.
Oli tehokkaamman kriminalisoinnin muoto sitten mikä tahansa, ratkaisu pitää löytää pikimmiten. Viranomaisille täytyy saada aidosti toimivat välineet, joiden avulla ne voivat puuttua muuntohuumeisiin. Oulussa ongelma on räjähtämässä käsiin tavalla, jonka seurauksia ei tiedä vielä kukaan.