GMO-vapaus tarkoittaa kunnissa myös omien peltojen suojaamista. Kuntien päätösten mukaan niiden omistamilla pelloilla ei saa viljellä muuntogeenisiä kasveja, vaikka pellot olisi vuokrattukin.
"Mielestäni tämä päätös piti tehdä Vantaallakin, koska naapurikunnat ovat niin tehneet. Ei kasvien leviäminen lintujen ja tuulen mukana katso kuntien rajoja", sanoo Vantaalla valtuustoaloitteen asiasta tehnyt Sini Alén (vihr.).
Toisin kuin naapurikuntansa, Vantaa on kieltänyt muuntogeeniset kasvit pelloillaan vain vuoteen 2015 asti. Sitoumusta jatketaan, jos geenimuunneltuja kasveja ei ole siihen mennessä todettu haitattomiksi.
Suomi on tukenut ehdotusta, jossa jokaiselle EU-jäsenmaalle annettaisiin oikeus päättää, ottaako se EU:ssa hyväksytyn geenimuunnellun lajikkeen viljelyyn omalla alueellaan. Nykyisin EU:n yhteiset päätökset sitovat jäsenmaita.
Lisäksi Suomessa on valmisteltu niin sanottua rinnakkaiselolakia, jossa varmistetaan, etteivät geenimuunnellut lajikkeet pääse sekoittumaan kotoperäisten lajien kanssa. Siinä muun muassa velvoitetaan muuntogeenisten kasvien viljelijöitä ilmoittamaan viljelyaikeistaan etukäteen ja korvaamaan taloudelliset vahingot, jos muuntogeeninen laji pääsee leviämään muille pelloille.
Ensimmäinen Suomeen soveltuva muuntogeeninen lajike on teollisuuden käyttöön tarkoitettu tärkkelysperuna. Se ei ole vielä saanut EU:n hyväksyntää.