Kolumni

Mutta kuka saa kapulan Ja­lo­sel­ta?

Ihminen on erikoinen olento. Muun muassa siksi, että monet meistä ajavat itsensä tieten tahtoen paikkoihin, joissa verenpaine nousee. Kuten Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan työssä.

Ihminen on erikoinen olento. Muun muassa siksi, että monet meistä ajavat itsensä tieten tahtoen paikkoihin, joissa verenpaine nousee. Kuten Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan työssä.

Leijonien luotsi on tähän aikaan vuodesta aina polttopisteessä. Kansan odotukset, median prässi, yleisön pauhu ja salamavalojen välke muodostavat äärimmäisyyksien sekamelskan, jonka mielettömyyttä on vaikea kuvailla sanoin. Sen tunteen voi ymmärtää vain saman mankelin läpi tullut kollega.

Suomen seuratuimman palloilujoukkueen valmentaja ei ole pelkkä valmentaja, vaan ylityöllistetty jonglööri, joka taiteilee koko ajan jaksamisen äärirajoilla.

Asetelma on raaka, sillä pallot on pidettävä ilmassa ja vain voitot lasketaan. Tappion hetkellä olet maailman yksinäisin ihminen. Tai ehkä puhelimesi soi tai piippaa. Mutta voit olla varma, ettei kyse ole kehuista.

Vastuu, valta ja mahdollisuus. Siinä syitä, miksi myös Jukka Jalonen tarttui aikanaan haasteeseen ja otti Leijonat komentoonsa. Jääkiekkoliiton kassakaapista Helsingin Mäkelänkadulta löytyy sopimus, joka pitää Jalosen työssään vuoden 2012 MM-kotikisoihin saakka.

Elämme etupainotteisessa maailmassa, jossa nykyhetkeä kiinnostavampaa on aina tulevaisuus. Kölnissäkin ajatus karkaa usein MM-kotikisojen jälkeiseen aikaan.

Jalonen ei ole puhunut jatkosuunnitelmistaan. Tuskin kukaan silti ihmettelisi, jos Jalonen haluaisi uusia haasteita - ja rauhaa - neljän päävalmentajakauden jälkeen.

Muppet Show jättää jälkensä.

Jalosen seuraajaehdokkaiden lista ei ole pitkä. Kari Jalonen voisi tulla kysymykseen, samoin Petri Matikainen.

Ulkomainen päävalmentaja on vaihtoehto, joka kannattaa aina tutkia. Uusi keulakuva voi löytyä mitä merkillisimmistä paikoista. Kuten müncheniläisen yökerhon baaritiskiltä, mistä Kalervo Kummola bongasi vuonna 1993 Curt Lindströmin.

Tiedossa ei ole, soveltaako Kummola samaa valmentajakandidaattien haravointimenetelmää Kölnin yössä. Baareja kaupungissa ainakin riittää.

Yksi valmentajapelin jokerikortti löytyy Turusta. Miettikää. Kai Suikkanen lausumassa rallienglannilla totuuksia elämästä ja jääkiekosta MM-kisojen kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa. Se vasta olisikin jotain.

Kun miettii tarkemmin, ei Suikkanen olisi lainkaan huono vaihtoehto Jalosen työn jatkajaksi. Ex-kärppä on karismaattinen hahmo, entinen maajoukkuejermu, jota pelaajat kunnioittavat. MM-turnaus on ajallisesti lyhyt. Siksi maajoukkue tarvitsee valmentajan, joka osaa psyykata joukkueen oikeaan henkiseen tilaan.

Suikkasen psyykkaustaitoja on turha epäillä. TPS:n mestaruus kertoi niistä kaiken.