"Saatana, kun on pantu kaide kieroon", hoksaa Aulis Niemelä kesken esittelykierroksen. Lappi Areenan toimitusjohtaja sihtaa kiekkokaukalon toiselle sivustalle ja osoittaa paikkaa, jossa on hutiloitu.
Epäilemättä kaide on oikaistu, kun rovaniemeläiset pääsevät tänään lauantaina tutustumaan Areenaan. Entinen rakennusliikkeen omistaja ja alan ammattilainen ei siedä virheitä; ei varsinkaan tässä rakennuksessa.
Pääoven yläpuolella lukee Lappi Areena, mutta kadulla puhutaan Auliksen Hallista. Niemelä on tämän pytingin isä ja isäntä.
"Värit on kloonattu Espoosta. Siellä on sielukas halli", myhäilee Niemelä, ja luo ympärilleen tyytyväisiä silmäyksiä. Suurissa linjoissa ei ole moittimista, ei tosiaankaan. Uutuuttaan hohtava rakennus on komea ilmestys.
Hallipäällikkö joutuu silti syynäämään vielä monta paikkaa ja soittamaan monta puhelua. Vaikka Areena on jo otettu urheilukäyttöön, käytävillä lojuu piuhoja ja rälläköitä. Vaatenaulakoita ruuvataan paikoilleen ja kivimiehet hiovat särmiä Lapin marmorista.
Nämä ovat kuitenkin enää pikkuhommia. Lappi Areena on ja pysyy Ounasvaaran kupeessa Urheiluopiston vieressä; harvinaisen pitkän kunnallispoliittisen väännön jälkeen.
Aulis Niemelä ei mielellään puhuisi asiasta. Seitsemisen vuotta kestäneen prosessin aikana hän ei ole kuulemma kertaakaan vastannut kitkeriin mielipidekirjoituksiin. Mies kuitenkin myöntää, että hampaat ovat joskus narskuneet harmista.
"On ihan luonnollista, että vastustusta esiintyy, kun asioita käsitellään niin kuin niitä nykyisin käsitellään. Siinä vain tahtoo moni hyvä hanke kaatua, kun voimat loppuvat", Niemelä muotoilee.
"Toisaalta tämän talon suunnitelmat ehtivät jalostua ja parantua, kun aikaa kului. "
Hyvää kannatti ehkä odottaa. Lappi Areena on hulppea laitos sekä sisältä että ulkoa. Ainakin vieraspaikkakuntalaisen mielestä se istuu sopuisasti vaaran kylkeen.
Tosin muitakin mielipiteitä on vuosien varrella kirjattu; mapillinen jollei toistakin.
Kaupungin rooli
kritiikin kohteena
Kaupungin osallistuminen talkoisiin oli Areenan vastustajien päällimmäinen huolenaihe. Rovaniemi on taannut halliyhtiön lainat ja antanut sille seitsemän hehtaaria Ounasvaaraa. Siitä hyvästä kaupunki omistaa yhtiöstä 51 prosenttia ja vastaa seurauksista, jos homma ei kannata.
Toisaalta Rovaniemi on siinäkin tapauksessa saanut Areenan halvalla pystyyn. Euroopan Unionilta sekä Suomen valtiolta on herunut apuja reippaasti yli puolet rakentamiskustannuksista. Areena on Lapin läänin suurin EU-hanke.
Ylläpito-ja käyttökulut ovat sitten asia erikseen; niihin on turha apua ruinata.
Aulis Niemelällä onkin nyt näytön paikka. Itse hän on täysin vakuuttunut siitä, että halli kannattaa ja elättää yrittäjän. Niille, jotka epäilevät Areenan kaatuvan kaupungin syliin ei ole paljon sanottavaa: "Hyvä, että joku tietää."
Ensimmäiset vuodet
jo varmistettu
Alkuhuumassa vaikuttaa siltä, että Lappi Areena kiinnostaa. Yrityselämä on lähtenyt innokkaasti asiaan mukaan ja Suomi-sarjassa pelaavan Rovaniemen Kiekon kotikaukalon laidoilta sekä jäältä on ostettu mainospaikat loppuun. Urheilu ei kuitenkaan hallia elätä; käyttäjiä on saatava muistakin ympyröistä ja paljon.
"Kahdelle ensimmäiselle vuodelle on jo sellainen määrä varauksia, että tarve on käynyt selväksi", Aulis Niemelä vakuuttaa. Ennen vuoden vaihdetta Areenassa esiintyvät muun muassa Eppu Normaali, Kari Tapio ja Paula Koivuniemi.
Jääajan myynnissä päästään ensimmäisenä vuonna 2500 tuntiin. Jatkossa tavoitteena on 3500-4000 tuntia vuodessa.
"25 kilometrin harpilla kun piirretään, niin meitä on tällä alueella 50 000 ihmistä. Pitäisi riittää", uskoo Niemelä.
Hänen uskoo, että jäälle on kysyntää Ruotsia myöten. Rajan takana on jääurheilujoukkueita, muttei välttämättä jäätä ennen kuin talvi tulee.
Idea syntyi
hiihtolenkillä
Lappi Areenasta on kiittäminen tai syyttäminen Aulis Niemelän huonoa kuntoa.
"Olin hiihtolenkillä näissä maisemissa, kun idea syntyi. Piirtelin itse ensimmäiset luonnokset vuonna 1996. Seuraavana vuonna asia tuli julkiseen käsittelyyn", Niemelä kertoo.
"Ei tämä tietenkään yksin minusta ole ollut kiinni. Monia kanavia ja merkittäviä henkilöitä on ollut mukana, jotta hankkeelle saatiin riittävä uskottavuus. Eikä EU-rahoituksen saaminenkaan ollut yksinkertaisimpia hommia", Niemelä sanoo.
Lappi Areenan idean ja sen toteutumisen väliin jääneet vuodet ovat olleet lievästi sanottuna värikkäitä. Niin poliittisia kuin muitakin käänteitä on tapahtunut suuntaan jos toiseenkin. Välillä on päästy melkein käräjillekin.
Tiukassa matsissa otti selkävoiton Posiolta pohjoiseen lähtenyt maatalon poika; tavallisen ja mukavan oloinen mies, joka ei pidä itsestään suurta meteliä.
Lapin palloilun
mesenaatti
Aulis Niemelä, 53, tuli Rovaniemelle 1970-luvun alussa rakennushommiin. Hän työskenteli muurarina ja perusti 1988 oman rakennusliikkeen. Parhaimmillaan AVM-Rakentajat Oy:llä oli satakunta työntekijää ja isoja urakoita. Yhtiön piti alunperin rakentaa myös Lappi Areena. Työ siirtyi PEAB Pohjois-Suomi Oy:lle, kun Aulis Niemelä hiljattain kauppasi sille rakennusliiketoimintansa. Vastuu urakasta on kuitenkin Niemelän firman.
"Kaluston möin puolitoista vuotta sitten. Lappi Areena on yhtiöni viimeinen KVR-urakka", Niemelä valottaa.
Nykyisin Niemelä esikuntineen pyörittää AVM-Rakentajat Oy:n nimissä toimintaa Lappi Areenalla ja Saarenkylän jäähallissa.
Niemelä on jo monet vuodet tunnettu urheilun mesenaattina Rovaniemellä. AVM:n nimissä on jaettu merkittävä määrä rahallista tukea lähinnä palloilulajeille.
AVM-Napapiiri on Niemelän oma kaukalopallojoukkue. Se pelasi parhaimmillaan liigassa, mutta Niemelä sai tarpeekseen lajin riidoista ja AVM:lle riittää hänen mukaansa 1. divisioona. Aulis Niemelä istuu myös RoKi Hockeyn hallituksessa.
