Metsämarjoista suhteellisesti paras sato saadaan tänä vuonna mustikasta. Sen sadosta odotetaan tänä vuonna keskivertoa runsaampaa. Puolukka- ja hillasadoista tulee puolestaan normaalivuosien kaltainen.
Metsäntutkimuslaitos (Metla) on tehnyt metsämarjojen satoennusteet kukintojen ja raakileiden määrän perusteella.
Satoennusteet ovat aikalailla samanlaiset koko maan osalta. "Kyllä tänä kesänä pitäisi saada vähällä vaivalla mustikkaa. Tosin joka puolelta Suomea löytyy erittäin hyviä ja vähemmän hyviä marjapaikkoja", Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo toteaa.
Heikoiten mustikkaa löytyy sieltä, missä viime kesän kuivuus heijastuu tämän kesän satoon. Salo kertoo, että ympäri Suomen löytyy alueita, joissa mustikan ja puolukan kasvustot kuivuivat. Sellaisilla alueilla on tänä vuonna selkeästi vähemmän marjoja kuin aikaisemmin.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa mustikkametsään kannattaa lähteä heinäkuun loppupuolella. Samaan aikaan kypsyvät myös hillat.
Puolukan satokausi alkaa Pohjois-Suomessa puolestaan elo-syyskuun vaihteessa.
Kauko Salo toteaa, että heinäkuussa viilenneiden kesäsäiden ei pitäisi enää merkittävästi vaikuttaa metsämarjojen satomääriin. Marjojen kukintavaihe alkaa olla ohi koko maassa, ja kukinta-aikana metsämarjat ovat herkimmillään kylmälle.
Lämpimän alkukesän ansioista mustikkasadossa ei juurikaan esiinny hallavaurioita. Myös mustikan pölytys onnistui hyvin.
Juhannuksen jälkeen viilenneet säät saattavat kuitenkin hidastuttaa marjojen kypsymistä.
Heinäkuussa tulleita sadekuuroja Salo pitää suotuisina erityisesti mustikan kannalta.
"Mustikka kestää hyvin kosteutta, ja tässä kypsymisvaiheessa se oikeastaan tarvitseekin vettä. Jos kovaa sade on jatkuvaa, se voi vaikuttaa marjan laatuun. Niistä tulee ehkä hieman vetisiä", toteaa Salo.
Tämän hetkisiä sademääriä Salo ei pidä liian runsaina, sillä sateiden väliin on mahtunut myös kuivia jaksoja.
Hillasadon yleisyys vaihtelee tänä vuonna erityisen paljon kasvuympäristön mukaan.
Metlan kartoituksen perusteella tämän kesän hillasato keskittyy suojaisiin paikkoihin. Avosoilla raakileita tavattiin selvästi vähemmän kuin niiden reunamilla. Hillojen poimimisessa korostuu tänä vuonna hillasoiden tuntemus: pitää tietää, mistä marjoja kannattaa etsiä.
Hillasadon keskittyminen suojaisiin paikkoihin voi johtua siitä, että paikalliset sadekuurot ovat piiskanneet avosuolla kukkivien hillojen terälehdet suohon. Tällöin hyönteiset eivät ole löytäneet kukkia pölytettäväksi.
Lisäksi alkukesän ilmat olivat suotuisia hillan kukinnalle, ja kukinta-aika oli lyhyt. Myös se on voinut verottaa pölytyksen onnistumista. Lyhyen kukinnan aikana soilla ei välttämättä ollut tarpeeksi hyönteisiä.
Puolukka kypsyy ensimmäisenä avohakkuiden mättäillä. Muutamia päiviä myöhemmin marjoja löytyy myös varjoisista metsistä.
Mustikka kypsyy kukasta marjaksi noin 50-55 vuorokaudessa. Puolukan kypsyminen kestää Suomessa puolestaan noin 62-68 vuorokautta.
Mustikan satokausi kestää noin kuukauden. Mustikkaa voidaan poimia myös sen jälkeen, mutta marjan laatu voi vanhetessa heikentyä.