Ulkomainen kysyntä mustikalle on niin kovaa, etteivät marjanpoimijat pysy perässä. Eniten Suomesta viedään mustikkaa Saksaan, Japaniin ja Kiinaan. Siellä marja myydään usein terveystuotteena, puristeina ja rouheina, mutta myös aivan sellaisenaan.
Ulkomaalaisvahvistuksista huolimatta poimijoista on pulaa. Niinpä tänäkin vuonna reilusti yli 90 prosenttia mustikkasadosta jää metsään.
Kaupallisiin tarkoituksiin korjataan noin 2-3 miljoonaa kiloa mustikkaa. Tutkija Laura Jaakola Oulun yliopistosta sanoo, että poiminta voisi olla suomalaisillekin houkuttelevampaa, jos marjasta saisi paremman hinnan.
Marjanpoimijoiden palkkiot taas nousisivat, mikäli pohjoismaiselle metsämustikalle kehitettäisiin kunnon brändi.
Pohjoismaisesta metsämustikasta on löydetty suuria määriä flavonoideja, antioksidantteja ja muita terveellisiä ainesosia.
Aasiassa mustikkaa on käytetty pitkään esimerkiksi silmälääkkeiden ainesosana.
Paljonko mustikasta maksetaan poimijalle ja minne marja lopulta päätyy? Lue maanantain Kalevasta!