Pääkirjoitus

Mustien tunne syr­jin­näs­tä ajaa mel­la­koi­hin USA:ssa

Eri puolilla Yhdysvaltoja on osoitettu mieltä useamman päivän ajan Fergusonin tapahtumien seurauksena.

Eri puolilla Yhdysvaltoja on osoitettu mieltä useamman päivän ajan Fergusonin tapahtumien seurauksena.

Mielenosoitukset ovat levinneet St. Louisin liepeiltä nopeasti lähes sataan kaupunkiin, muun muassa New Yorkiin, Los Angelesiin ja Chicagoon.

Mielenosoituksiin ja rajuihin mellakoihin johtanut tapahtumasarja noudattelee tuttua kaavaa viime vuosilta.

Valkoihoinen poliisi surmaa mielestään uhkaavasti käyttäytyneen mustan nuorukaisen. Oikeuskäsittelyssä paikallinen tuomioistuin vapauttaa poliisin kaikista syytteistä. Afroamerikkalainen yhteisö kokee, ettei oikeus ole toteutunut, vaan päätöksen taustalla on etninen asetelma valkoiset vastaan mustat. 

Herkästi puhkeavat rotumellakat kertovat kahdesta ongelmallisesta kehityssuunnasta. Mustan väestönosan Barack Obaman presidenttikausiin asettama toivo paremmasta on hiipunut. Obama ei ole kahden kautensa kuluessa pystynyt kohentamaan varsinkaan heikommin koulutettujen, työttömien ja pienipalkkaisten mustien asemaa. Liikoja oli turha odottaakaan.

Moni musta elää kurjuudessa sukupolvesta toiseen. Se näkyy väistämättä lähiölevottomuuksina. Syrjäytyneiden määrä ei ole pieni. Mustat ovat suurin, lähes 41 miljoonan ihmisen etninen vähemmistö.

Toinen seikka liittyy Yhdysvaltojen arkipäivän rasismiin, joka näkyy edelleen voimakkaasti yhteiskunnan – ja ennen kaikkea oikeuslaitoksen – toiminnassa.

Mustiin kohdistuva historiallinen painolasti on tuntuva, vaikka Yhdysvallat on monikulttuurinen valtio. Suuri osa afroamerikkalaisista on mantereelle väkisin rahdattujen orjien jälkeläisiä, ja tämä on jostakin syystä yhä esteenä mustien nousulle tasa-arvoisempaan asemaan.