Atlantan keskustan köyhien afroamerikkalaisten korttelien historiaa työnnetään parhaillaan sananmukaisesti puskutraktoreilla historiaan. Tilalle nousee kahviloita, ravintoloita ja unelma-asuntoja niille, joilla on varaa maksaa.
Kasvavien amerikkalaiskaupunkien muotisana on renesanssi, jolla tarkoitetaan kaupunkien keskustojen liepeille jääneiden, pienituloisten ja useimmiten mustien asuttamien alueiden vähittäistä paluuta rahan haistavien kiinteistönvälittäjien kartoille, uusiksi muodikkaiksi osoitteiksi.
Vain nimikyltti
jäi jäljelle
Kävelymatkan päässä Atlantan keskustasta sijaitsevassa, aikanaan kaupungin varoin vähävaraisille perheille rakennetussa Gradyssa eletään nyt renesanssin alkua. Viime vuonna viimeisetkin Gradyssa sinnitelleet köyhät vuokralaiset häädettiin ja tilalle tulivat jyrisivät katerpillarit.
Tänään Gradysta on jäljellä vain tiililäjiä, soraa ja muutama kellarimonttu. Vain alueen porttia koristanut nimikyltti on jätetty kuin hautakivenä paikalle todistamaan sen historiaa.
Tänä kesänä Gradyn alueelle ryhdytään rakentamaan uutta kovan rahan kaupunginosaa, jota markkinoidaan kertomalla kuinka "keskustan ravintoloihin ja teattereihin on vain kävelymatka, sairaala on turvallisesti naapurissa ja uuteen kaupunginosaan tulee paljon laatuputiikkeja".
Ikänsä Gradyssa asunut taksinkuljettaja Bill Grant tietää hyvin, kuinka hyvällä paikalla Grady sijaitsi ja hän on katkera. Vuokra- asuntojen tyhjentäminen vei kodin sadoilta perheiltä, joilla ei ole mitään asiaa tilalle rakennettavaan kaupunginosaan.
Halvimmatkin perheasunnot uudessa Gradyssa maksavat 300 000 dollaria, lähes neljännesmiljoona euroa.
"Vaikka meillä joskus oli ongelmia, täällä oli kuitenkin hyvä asua, koska ihmiset auttoivat toinen toisiaan. Minä asuin täällä 15 vuotta ja lähdin vasta kun väkipakolla häädettiin", hän kertoo.
"Ei yksin Gradyssa vaan kaikkialla Atlantassa tuhansien mustien perheiden on muutettava yhä kauemmas kaupungin keskustasta ja palveluista. Uutta Atlantaa rakennetaan vain rikkaiden ehdoilla, pienituloiset ovat kaupungille riesa josta yritetään päästä eroon", Grant jatkaa.
Mustien osuus
selvässä laskussa
Grantin puheet saavat vahvistusta tilastoista. Ensimmäisen kerran sitten 1920-luvun mustien osuus Atlantan väkiluvusta on lähtenyt laskuun. Kun vielä vuonna 1990 kaupungin väkiluvusta 66,8 prosenttia oli mustia, vuoteen 2004 mennessä osuus oli pudonnut 54 prosenttiin.
Keskeinen syy on se, että yksi toisensa jälkeen Atlantan keskustan vanhoja, mustien asuttamia vuokra-asuntokortteleita on puskettu maan tasalle ja niiden tilalle on rakennettu kovan rahan kalliita asuintaloja, joihin suurimmalla osalla mustista ei yksinkertaisesti ole varaa.
Grantin tapaan monet Gradyn vanhoista vuokralaisista muuttivat kauas keskustasta, halvemmille esikaupunkialueille tai kokonaan toisiin osavaltioihin.
"Rasismi elää pinnan alla. Mustia ei enää työnnetä sivuun avoimesti ihonvärin perusteella, nyt se tapahtuu hinnoittelemalla asuminen niin kalliiksi, ettei köyhillä tai alemmalla keskiluokalla ole mitään toivoa asua täällä", Grant selvittää.