Mustaversotauti on aiheuttanut lehdettömyyttä ja mustuneita latvoja maamme haapavesakoissa. Taudin takana on Venturia tremulae -niminen sieni, joka on levinnyt tehokkaasti kolean ja kostean alkukesän aikana.
Lapissa tauti on tuhonnut monista haaparyhmistä kaikki lehdet, koska tauti levisi puihin lehtien puhkeamisen aikaan. Vanhemmatkin haavat ovat paikoin menettäneet lehtensä.
Etelä-Suomen vesakoissa tauti näkyy mustuneina latvoina ja oksankärkinä.
Mustaversotartunnan saaneissa versoissa ja lehdissä syntyy itiöitä, jotka levittävät sientä pitkin kesää. Erityisesti nuoret vesat ovat alttiita loppukesällä.
Lähes täydellinen lehtikato mustaversotaudin seurauksena on melko harvinainen. Viimeksi vastaavanlainen epidemia oli vuonna 1987.
Aiemmin vähän arvostettua haapaa pidetään nykyään tärkeänä puulajina metsien monimuotoisuuden vaalimisessa. Lisäksi haapapuun kuitua käytetään paljon korkealaatuisen paperin raaka-aineena.