Taivalkoskella olevan Mustavaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa hankekokonaisuus on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mukaan määritelty riittävästi ja oikein. Maanantaina antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen esittää kuitenkin joitakin täydennyksiä arviointiohjelmaan.
Uusien rakennusten rakentaminen paikalle edellyttää rakennuslupaa ja lisäksi kaavoitustilanteesta riippuen myös suunnittelutarveratkaisua. Lisäksi hankkeen eteneminen vaatii kaavoitusta, ympäristökeskus toteaa.
Kaivostoiminnan aloittamista Mustavaaran entisellä kaivosalueella suunnittelee kanadalainen Adriana Resources Inc. Aikaisemmin paikalla on ollut Rautaruukki Oy:n vanadiinipitoisen malmin avolouhos ja rikastamo.
Adriana Resources on suunnitellut rakentavansa paikalle avolouhoksen, tehdasalueen, sivukivialueen, rikastushiekka-altaan sekä lisäksi muun muassa varastointialueet ja -altaat jätteille ja tuotteille. Yhtiöllä on tarkoitus jatkaa louhintaa vanhalla myös avolouhoksella, jota laajennettaisiin.
Kolme miljoonaa
tonnia vuodessa
Kaivoksen kokonaislouhintamääräksi on suunniteltu yhdeksää miljoonaa tonnia vuodessa, josta malmin osuus olisi kolme miljoonaa tonnia. Malmi murskattaisiin, jauhettaisiin ja rikastettaisiin paikan päällä. Vanadiinipitoista rikastetta on tarkoitus tuottaa 450 000 tonnia vuodessa.
Jos yhtiö päättää aloittaa kaivostoiminnan, vaihtoehtona on joko rikasteen kuljettaminen muualle tai jalostaminen alueella. Ympäristökeskuksen mielestä näiden toimintojen eri vaihtoehtoja on arviointiohjelmassa kuvattu riittävästi ja täsmällisesti.
Se tosin huomauttaa, että rikastushiekka-alueeksi suunnitellun alueen pohjan vedenläpäisevyys on syytä selvittää tarkasti ja myös suotautumisen ympäristövaikutukset tulee selvittää viimeistään lupahakemusvaiheessa.
Ratkaisuja
vuoden päästä
Mahdollinen veden johtaminen Livojärvestä Kuusijäveen on aiheuttanut seudulla ristiriitaisia näkemyksiä. Toimenpiteen vaikutukset järvien tilaan edellytetäänkin selvitettävän vielä tarkemmin.
Lausunnossa tähdennetään, että ihmistoiminnan vaikutuksia arvioitaessa tarkasteluun on syytä ottaa mukaan Sirniön kylä Posion kunnan puolelta.
Arviointiohjelmassa on hyvä esittää ihmisiin kohdistuvien vaikutusten osalta sosiaaliset vaikutukset ja mittaamalla tai muilla menetelmillä arvioidut terveysvaikutukset syntyvästä pölystä, melusta ja vesipäästöistä.
Hankkeesta aiheutuu vaikutuksia kaivosalueeseen rajoittuvalle Syötteen kansallispuiston Natura-kohteelle, ja ne tulee myös arvioida. Kaivosyhtiö laatii seuraavaksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, jonka on määrä olla valmis ensi vuoden alkupuolella.
Myös hankkeen kannattavuuslaskelma tehdään lähikuukausien aikana, kertoo yhtiön Suomen edustaja Aarre Juopperi.
Juopperin mukaan mahdollisen kaivoksen avaamisesta päätetään suunnilleen vuoden päästä. Rakennustyöt voisivat alkaa myönteisessä tapauksessa vuonna 2011 ja louhinta siitä parin vuoden päästä. Kaivoksen toiminta-ajaksi on laskettu 10-15 vuotta. Se työllistäisi suoraan noin 200 ihmistä.