Mus­ta­par­ta myllää aja­tuk­sia

Rajalla uskotaan Iisakki Mustaparran, paikallisen legendan vetovoimaan. Perämeren piraatti oli eräänlainen Tornionlaakson Robin Hood, ei rosvo eikä ryöväri, mutta oikeamielinen esivallan vastustaja vaikeina aikoina. Nyt Mustapartaa valjastetaan kulttuurimatkailun tuotteeksi rajan ylisellä projektilla.

Hannu Alatalo ja Pia Suonvieri tuotteistavat Iisakki Mustapartaa. Heidän käsissään on mainostoimiston näkemys 1700-luvulla eläneestä talonpojasta.
Hannu Alatalo ja Pia Suonvieri tuotteistavat Iisakki Mustapartaa. Heidän käsissään on mainostoimiston näkemys 1700-luvulla eläneestä talonpojasta.

Rajalla uskotaan Iisakki Mustaparran, paikallisen legendan vetovoimaan. Perämeren piraatti oli eräänlainen Tornionlaakson Robin Hood, ei rosvo eikä ryöväri, mutta oikeamielinen esivallan vastustaja vaikeina aikoina. Nyt Mustapartaa valjastetaan kulttuurimatkailun tuotteeksi rajan ylisellä projektilla.

"Tämä on meidän alueen oma tarina. Paikallisesta historiasta löytyy aineksia vaikka mihin. Niihin voidaan ylpeänä tarttua", ajatuksen ideoijat ja taiteelliset johtajat Pia Suonvieri ja Hannu Alatalo hehkuttavat.

Hehkutus on synnyttänyt pienen kulovalkean Tornion ja Haaparannan kylillä. Ideoita on pulpahtanut punnittavaksi, työpajoissa pohjustetaan tapahtumia ja tuotteita.

Suunnitteilla on Mustaparran talvivaatemallisto, Vojakkalassa mietitään hänen nimissään elämyspuistoa ja Seittenkarissa suunnitellaan oikean laivan rakentamista. Mustapartaiset miehet ovat otettuja ja Mustaparran sukulaiset rajan molemmin puolin kulkevat rinta rottingilla.

Aika näyttää, puristuuko ideoista timantteja ja nouseeko Mustaparran henki siivilleen. Elokuussa Mustaparta tekee joka tapauksessa ensivisiittinä viisipäiväisessä tapahtumassa, jossa hänen seikkailujaan kuljetetaan jatkokertomuksena kylältä toiselle.

Haaparantalainen kirjailija Olof Hederyd kirjoitti tästä todellisesta henkilöstä romaanin Iisak Mustaparta Bottensvikspiraten. Hannu Alatalo suomensi kirjan myöhemmin.

Mustaparta (1759-1809) oli talonpoika, joka muiden talonpoikien kanssa uhmasi kauppaporvarien yksinoikeuksia rakentamalla kannellisen laivan. Laivalla vietiin tervaa Tukholmaan aikomuksena tuoda paluulastina viljaa katovuosien koettelemalle kotiseudulle.

Kruunu katsoi moisen toiminnan kapinoinniksi, piratismiksi, ja pani talonpojat syytteeseen. Lopulta Iisakki ystävineen sai laivan takaisin.

Mustaparran aikaan Tornio ja Haaparanta olivat yhtä kaupunkia. Talonpoikaisjohtaja kuoli samana vuonna, kun Suomen sota päättyi ja Tornionjokeen vedettiin Ruotsin ja Venäjän välinen rajaviiva. Meänmaalaisista tuli kahden valtion kansalaisia.

"Nyt tilanne on taas sama kuin Mustaparran elinaikaan. Kaupungit ovat yhdistymässä", Alatalo huomauttaa.

Lue lisää päivän Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä