Onko Ukraina seuraava? Lähteekö Venäjä panemaan Georgian jälkeen Ukrainan venäläisvähemmistön asioita järjestykseen? Georgian ja Ukrainan välillä on monia yhtäläisyyksiä. Kummassakin on länsimielinen presidentti, joka ajaa maata tulipalovauhdilla Natoon. Lisäksi niissä on iso venäläisvähemmistö, joka on enemmän tai vähemmän tyytymätön oloihinsa.
Moskovan puheiden sävy Kiovan suuntaan on kuitenkin viime aikoina pehmentynyt, eikä Georgian tapahtumien pikaista toistumista Ukrainassa pidetä todennäköisenä.
Sitä vastoin Ukrainan sisäpolitiikkaan Georgian kriisillä on ollut vakavia seurauksia. Presidentti Viktor Jushtshenkon ympärille ryhmittynyt blokki ja pääministeri Julia Tymoshenkon johtama liittouma ovat muodostaneet hallituksen, jonka enemmistö parlamentissa oli alun alkaenkin vain kaksi paikkaa.
Presidentti äänessä,
pääministeri hiljaa
Oranssivallankumouksen johtajien varaan rakentuva hallitus on kaiken aikaa horjunut kaatumisen partaalla. Georgian kriisi taitaa olla sille kuolinisku.
Jushtshenko matkusti heti kriisin puhjettua Tbilisiin osoittamaan solidaarisuutta Georgian johdolle. Myöhemmin hän tuomitsi Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden tunnustamisen.
Jushtshenko antoi ukaasin, jonka mukaan Venäjän on ilmoitettava Sevastopoliin tukikohdan laivojen ja lentokoneiden liikkeistä etukäteen. Krimin niemimaalla sijaitseva Sevastopol kuuluu Ukrainalle, mutta Venäjä on vuokrannut sen vuoteen 2017 saakka.
Venäjä vastasi, ettei se piittaa Ukrainan vaatimuksesta. Tosiasiassa se on kuitenkin alkanut jättää ilmoituksia, sillä ukaasi on yhteneväinen vuokrasopimuksen ja kansainvälisten käytäntöjen kanssa.
Venäläisväestön
äänet houkuttavat
Pääministeri Julia Tymoshenko puolestaan pysyi pitkään hiljaa Kaukasian tapahtumista. Kun hän viimein kommentoi asiaa, valitsi hän hyvin varovaisia sanakäänteitä - korosti Georgian suvereenisuutta muttei arvostellut Venäjää. Jushtshenko väitti, että Tymoshenko oli tehnyt Venäjän kanssa salaisen sopimuksen.
Taustalla häämöttää presidentinvaalit alkuvuonna 2010. Jushtshenko haluaisi toisen kauden, mutta Tymoshenko on huomattavasti suositumpi. Pikku konflikti Venäjän kanssa sopisi Jushtshenkon pirtaan, sillä se voisi lisätä Nato-jäsenyyden ja sitä kautta Jushtshenkon omaakin kannatusta. Naton kannatus on viimeisimmässä gallupissa noussut 35 prosenttiin, kun se ennen Georgian tapahtumia liikkui 20 prosentin tuntumassa.
Tymoshenko puolestaan liehittelee Ukrainan venäläisväestöä, joka on tähän saakka äänestänyt opposition kärkihahmoa Viktor Janukovitshia. Hän on edustanut Kaukasian kriisissä täsmälleen päinvastaista linjaa kuin presidentti Jushtshenko. Entinen pääministeri Janukovitsh on kehottanut Ukrainaa tunnustamaan Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden.
Toisaalta myös Janukovitshin Alueiden puolue on ajautunut Georgian kriisin myötä sisäisiin erimielisyyksiin. Pari näkyvää poliitikkoa on loikannut Jushtshenkon blokkiin.
Venäjää äidinkielenään puhuva Janukovitsh on Georgian kriisin aikana lähentynyt Tymoshenkoa. He haluaisivat vedellä jarruja presidentti Jushtshenkon länsisuuntaukselle.