Kirjoittaja on Lapin läänin maaherra.
Musta maa kiiltelee sateesta märkänä katulamppujen valossa. Katujen yllä ja pihoilla värikkäät jouluvalot huojuvat navakassa etelätuulessa pimeyden keskellä. Ihmiset kietovat viluisina takkejaan ympärilleen ja kiiruhtavat kotiensa lämpimään. Eletäänkö keskieurooppalaisen pikkukaupungin joulunalustunnelmissa? Ei, ollaan Rovaniemellä. Jouluun on enää viikko.
Lumisten satumaakuvien innostamat ulkomaan turistit tallustelevat Rovaniemen katuja kelkkahaalareissaan ihmeissään. Vanhat rovaniemeläiset muistelevat jouluja, jolloin talvi samalla tavalla antoi odottaa itseään. Niitäkin on ollut. Vielä enemmän kuitenkin ajattelemisen aihetta antaa se, että talvi tuntuu tulevan vuosi vuodelta myöhemmin ja loppuvan aikaisemmin.
Jo nelisen vuotta sitten laaja asiantuntijaryhmä esitteli raporttinsa ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisilla alueilla Arktisen neuvoston ulkoministereille.
Raportin pääjohtopäätös oli, että ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisilla alueilla ovat paljon dramaattisempia kuin muualla, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyisellä vauhdilla eikä kasvihuonepäästöjä kyetä kansainvälisesti vähentämään. Vaikutukset tulevat olemaan vakavia niin arktisten alueiden eläimistölle, alkuperäiskansojen perinteisille elinkeinoille kuin myös moderneille ammateille kuten matkailulle.
Ministerit kirjasivat raportin tiedoksi, mutta johtopäätöksiä asiasta ei juurikaan tehty. Sen sijaan keskustelu aiheesta on jatkunut. Heinäkuussa 2005 Jakutkskissa Siperiassa Pohjoisen Foorumin ilmastonmuutosseminaarissa tutkijat kertoivat, että Länsi-Siperian ikirouta oli sulamassa. Ilmiön ennustetaan päästävän ilmaan suuret määrät metaania, joka hiilidioksidiin verrattuna lämmittää ilmakehää yli 20 kertaa tehokkaammin. Ikirouta sulaa Ranskan ja Saksan kokoisella alueella ensimmäistä kertaa jääkauden jälkeen.
Tutkijoiden mukaan sulaminen on peruuttamaton, kun se on lähtenyt liikkeelle. Jakutskin kokouksessa paikalliset ihmiset aprikoivat, kuinka pian ilmastonmuutos alkaa vaikuttaa Siperian asumiseen ja elinkeinoihin. Siellä kaupungit on rakennettu ikiroudan päälle, koska on uskottu, että ikirouta on ikuinen, muuttumaton perusta. Saman uskon varassa on vedetty öljyputkia ja pystytetty teollisuuslaitoksia.
On pakko päätellä, että ilmastonmuutoksen uhka on osoittautunut huomattavasti luultua vakavammaksi. Lämpenemistä ennustetaan tapahtuvan arvioitua enemmän, muutosten lämpötilassa ja ympäristössä olevan nopeampia ja päästöjen lämmitysvaikutusten ennakoitua suurempia.
EU on määritellyt ilmastotieteen pohjalta vaarallisen ilmastonmuutoksen rajaksi kahden asteen nousun maapallon keskilämpötilassa. Tämän jälkeen ilmastonmuutoksen riskejä olisi vaikea enää hallita. Kahden asteen lämpeneminen mm. sulattaisi napajäät ja hävittäisi jäästä riippuvaisia arktisia lajeja kuten jääkarhut. Napajäiden sulaminen nostaisi meren pintaa seitsemällä metrillä, mikä upottaisi veden alle useita miljoonakaupunkeja ja alavilla mailla sijaitsevia rantavaltioita. Samanaikaisesti kuivuus ja vesipula aiheuttaisivat suuria ongelmia toisella puolella maapalloa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan 150 000 ihmistä kuolee vuosittain jo tapahtumassa olevan ilmastonmuutoksen vuoksi. Nyt on jo havaittavissa, että äärimmäiset sääilmiöt kuten helleaallot, tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet. Skandinaviassa aprikoidaan, millaisia vaikutuksia Grönlannin sulamisvesillä saattaisi olla Golfvirran kulkuun. Ilman tätä virtaa ilmastomme vastaisi Pohjois-Siperiaa tai Kanadan pohjoisosia.
Jotta kahden asteen tavoite ei ylittyisi, kasvihuonepäästöt pitäisi saada laskuun 10-20 vuoden sisällä. 2050 mennessä maailman päästöt olisi puolitettava ja teollisuusmaiden, jotka tuottavat päästöistä eniten, olisi vähennettävä omia päästöjään eniten.
EU on ollut kansainvälisen ilmastopolitiikan veturi. Sen neuvottelutarjoukset johtivat ensimmäiseen sitovaan ilmastosopimukseen Kiotossa 2005. Ilman unionin panosta neuvottelut päästövähennyksistä olisivat kaatuneet jo alkumetreille Yhdysvaltojen vastustukseen. Toisaalta Yhdysvalloissakin asenteet tehokkaaseen ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat viime aikoina kasvaneet.
Suuri joukko USA:n osavaltioita on julkistanut omat tavoitteensa päästöjen vähentämiseksi. Ne vastaavat eurooppalaista tavoitetasoa. Silti Georg W. Bushin hallinto tuskin tulee suostumaan minkäänlaisiin päästöjen vähennyksiin. Ratkaisuja on lupa odottaa Bushin seuraajan hallinnolta.
Uusiutuvat energialähteet ovat pitkällä tähtäimellä kestävin lähde maapallolla. Puuenergia, biokaasu, peltoenergia, tuulivoima, vesivoima, lämpöpumput ja aurinkoenergia ovat tästä suomalaisia esimerkkejä . Niiden järkevä käyttö ei lisää kasvihuonepäästöjä eikä myrkyllisiä jätteitä.
Suomella uusiutuvia energialähteitä on runsaasti hyödyntämättä. Omien päästövähennysten myötä meillä on tietotaitoa uusiutuvien luonnonvarojen käytöstä. Kuitenkin vain runsas viidennes käyttämästämme energiasta tulee uusiutuvista lähteistä. Monet uudet teknologiat ovat valmiina kaupallistamiseen ja käyttöönottoon. Niistä voisi syntyä myös merkittäviä vientituotteita, sillä uusiutuville energiateknologioille on syntynyt kasvavat maailmanmarkkinat. Energiateknologiasta olisi edellytykset tulla Suomen uusi Nokia.
Kiitän lukijoita päättyvästä vuodesta ja toivotan onnellista uutta vuotta!