DadsHello Pyhän Luukkaan kappelissa Linnanmaalla 18.4. klo 19.
Tähän mennessä tapahtunut:
1950-luvulla Yhdysvaltain mustien kiihkeä uskonnollinen musiikki, gospel, alkaa vaikuttaa maallisten rhythm and blues -laulajien tyyliin. Ristisiitoksesta syntyy soul-musiikki, jossa jumalallinen rakkaus on korvattu lihallisella.
1960-luvun loppupuolella soulista kehittyy rytmisesti mutkikkaampi funk.
1990-luvun loppupuolella oululainen Miika Halmetoja innostuu soulista ja funkista.
1999 Kalajoella perustetaan kristillinen soul-funk-yhtye DadsHello, jonka basistiksi Halmetoja liittyy. Mustan musiikin hengellisyys on kiertänyt jos ei täyden, niin ainakin eräänlaisen ympyrän.
Ja näin tullaan nykypäivään, jossa Miika Halmetoja, kaksi albumia julkaisseen DadsHellon musiikillinen johtaja, vahvistaa toimittajan ennakkokäsityksen todeksi: mustaan musiikkiin erikoistuminen on harvinaista suomigospelissa, joka kattaa kaikki kevyen musiikin lajit hevistä leirinuotiolauluihin.
"Alussa meillä oli aika hyvä noste sen takia, että kuulostimme erilaisilta. Siihen aikaan gospelissa oli kitaravetoista musaa vielä enemmän kuin nykyään, ja pääsimme vaihtoehtobändiksi moniin paikkoihin", Halmetoja kertoo.
Sittemmin monimuotoisuus on vain lisääntynyt, ja DadsHello "alkaa olla hyttysen ininää erilaisuudessa". "Gospelissa vaikuttavat samat ilmiöt kuin maallisessa musiikissa. Vallitseva genre on kitaravetoinen rock, sekä raskas että popimpi. Viime aikoina on tullut aika paljon räppiä."
Toisessa äärilaidassa ovat musiikkia julistuksen välineenä käyttävät artistit ja toisessa ne, joille tärkeää on musiikki sinänsä. "DadsHello lähti liikkeelle julistushalusta, mutta viime vuosina varsinkin minulla intohimo on ollut musiikissa", bändinjohtaja muotoilee.
Luonnehdinta herättää kysymyksen, miksei musiikillinen intohimo voisi lyödä kättä uskonnollisen kanssa.
"Tuo mietityttää itseänikin. Suomessa erottelu tämän suhteen on turhan kategorisoiva", Halmetoja sanoo ja viittaa afroamerikkalaiseen perinteeseen, jossa sama artisti voi esittää sekä maallista että enemmän tai vähemmän hengellistä materiaalia.
"Toki funk ja soul ovat sillä tavalla rytmisiä, että niitä voidaan paheksua, mutta ne ovat musiikkia siinä missä virretkin ja koskettavat eri ihmisiä. En koe, että jokin musiikki olisi ei-hengellistä vain sen takia, millaisia säveliä ja rytmejä siinä on."
Pannaan lisää pökköä pesään: eikö mustan musiikin kiivas rytmi voi viedä ylimaallisiin tiloihin yhtä hyvin kuin jokin hyminä? Funk-mies myöntää ajatuksen toimivuuden jenkkigospelin kohdalla, mutta ei itse miellä rytmiä hengellisen hurmoksen välineeksi.
"Rytmi vain menee jalan alle, ja sitä kautta nautin siitä. Tietyllä tapaa erotan musiikin ja sanoituksen. Toki niiden pitää tukea toisiaan, mutta ehkä sanoitus on se, joka herättää enemmän ajatuksia hengellisessä mielessä."
Kyse on myös kulttuurieroista. Vakavamielinen jäyhyys kahlitsee suomalaisia varsinkin uskonasioissa, ja Halmetoja suhtautuu epäilevästi ajatukseen, että DadsHello saisi aikaan yhtä kiihkeän menon kuin rapakontakaiset gospelaktit.
"Mutta kaikin mokomin, jos meininki syntyisi siitä hetkestä. Sehän olisi hienoa! Hengellisessä musiikissa pitäisi erityisesti olla meininkiä - ainakaan hengellisyyden ei pitäisi hillitä sitä. Gospelissa lauletaan kuitenkin niin sanotusti ilosanomasta."
Joten siitä vain Luukkaan kappeliin hihkumaan ja joraamaan. Ja kun afroamerikkalaisen ja kotimaisen gospel-kulttuurin vertailun alkuun päästiin, niin kysytään, kiinnostaisiko Halmetojaa crossover à la Sam Cooke - loikka gospelkartalta maallisille markkinoille.
"Olen miettinyt sitä kovastikin. Hengellisessä musassa on aika vaikeaa sanoa tuoreesti asioita, ja jossakin vaiheessa tulee hetki, ettei keksi uutta sanottavaa. Sitä kautta on käynyt mielessä, että voisi tehdä ihan sekulaarin levyn."
"Mutta en tiedä, onko ero niin hirveän iso. Juha Tapio on hyvä esimerkki siitä, ettei teksteistä ole montaa sanaa karsittu pois, kun ne jo kelpaavat maallisiin radioihin. Kiinnostava ajatus olisi bändi, joka voisi soittaa ja jota voitaisiin soittaa missä tahansa, mutta sillä olisi kristillinen arvopohja."