Espoo Suomessa on miljoona henkilöautoa. Yksi prosentti siitä on 10 000 autoa ja asiakasta.
Näin laskeskelee päässään Iistä kotoisin oleva Matti Liedes, joka on kehitellyt henkilöautoihin mustan laatikon. Siitä saa tietoja polttoaineen kulutuksesta, hiilidioksidipäästöistä ja ajomatkoista.
Kalliimmissa autoissa on ajotietokone, joka antaa samanlaisia tietoja. Liedeksen firma EC-Tools on kuitenkin kehittänyt kännykkään käyttöliittymän, jolla tietoja saa myös kootusti pitemmältä ajalta. Tietoja voi joko seurata ajon aikana tai tutkailla ajon jälkeen omalla tietokoneellaan. Raportti odottaa heti ajon jälkeen sähköpostissa ajopäiväkirjana.
Musta laatikko kerää noin sata erilaista tietoa. Mukana on myös vikakooditunnistin. Jos kojelauta vilkuttaa punaista, kännykkä kertoo vikanumeron. Sen jälkeen voi soittaa huoltoliikkeeseen ja kysellä asian vakavuutta.
Usein kyseessä on lyhytaikainen ongelma, jonka voi kuitata pois.
Liedeksen firma myy vastaavaa laitetta raskaan liikenteen ajoneuvoihin, mutta se on muiden kehittämä. Henkilöautoihin ei ole ollut markkinoilla tarjolla mitään, joten EC-Tools aloitti laitteen rakentamisen pari vuotta sitten Espoon Tapiolassa.
Kehitystyössä on ollut Liedeksen lisäksi kaksi muuta, joista toinen on ahkeroinut Drivecoksi ristityn mustan mötikän kimpussa täyspäiväisesti. Itse laite valmistetaan alihankintana Lohjalla.
Matti Liedes arvelee, että laite tulee markkinoille hyvään ajankohtaan. Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja polttoaineenkulutuksesta on havahduttanut myös osan autoilijoista. Ajotapaansa seuraamalla pystyy helposti säästämään 10-20 prosenttia polttoaineesta, Liedes uskoo.
Liedeksen firma sai laitteen kehittelyyn alkuavustusta Tekesiltä. Keksintösäätiöltä on lisäksi tullut rahaa patentointiin, joka on parhaillaan vireillä.
Edessä on isoin ponnistus: miten laite saadaan kuluttajille. 250 euron arvoista pientä laatikkoa voitaisiin hyvin kaupata verkossa, Liedes kaavailee. Auton varaosia myyvät liikkeet olisi toinen luonteva kanava.
Liedes aikoo pitää jalat maassa. Haaveissa siintää silti myös myynti ulkomaille. Kännykät ja standardit ovat kaikkialla samanlaiset, Matti Liedes perustelee.