Ulkoministeri Erkki Tuomiojan Turun Sanomissa esittämät mielipiteet ovat nostaneet myrskyn EU:n parlamentin konservatiiviryhmän keskuudessa. Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Elmar Brok on kritisoinut Tuomiojaa parlamentin roolia vähättelevistä lausunnoista ja syyttänyt Tuomiojaa siitä, että hän vaarantaa Suomen EU-puheenjohtajakauden lausunnoillaan.
Konservatiivien puheenjohtaja Hans-Gert Pöttering totesi puolestaan Yleisradion haastattelussa keskiviikkona, että Tuomiojan pitäisi erota lausuntojensa takia, jos hän olisi eurooppalainen poliitikko. Pöttering vaati Suomen ulkoministeriä pyytämään anteeksi puheitaan. Hän aikoo ottaa Tuomiojan puheet esille ensi viikolla parlamentin täysistunnossa.
Tuomiojan lehtihaastattelussa käyttämät ilmaisut ovat kieltämättä huonosti harkittuja ulkoministerin suussa. Ehkäpä Tuomioja oppii nyt varomaan sanojaan, kun saa kovaa oppia kantapään kautta. Suomeksi annetut lausunnot kulkeutuvat nykyisin nopeasti Euroopan pääkallopaikoille.
Itse asia ei ole kylläkään aiheuttamansa kohun arvoinen. Kyseessä on korkeintaan myrsky vesilasissa. Europarlamentin pitää kestää myös itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, kun Tuomioja ei lopultakaan sanonut mitään ainutlaatuista tai kuolematonta. Europarlamentti toimii niin kuin muutkin parlamentit: välillä tehokkaasti ja hyvin, välillä hyvin epäjohdonmukaisesti ja paikallaan junnaten. Mitä salaamista siinä on? Jokainen tietää ja näkee sen.
Tuomiojan haikailu kansallisten parlamenttien valitsemien europarlamentaarikkojen perään osoittaa, että hän on laukonut mielipiteitään lonkalta. Toive on täysin epärealistinen. Siksi olisi viisasta, jos Suomen ulkoministerin puheet unohdettaisiin hienotunteisesti.
Se ei ole kuitenkaan enää mahdollista, kun myös kokoomuksen europarlamentaarikko Alexander Stubb on liittynyt kauhistelukuoroon. Stubb tekee konservatiiviryhmän mukana politiikkaa sen kun ehtii. Se on täysin luvallista, mutta tuo mauttomuudessaan mieleen YYA-sopimuksen ajat. Silloin suomalaispoliitikkojen lausuntoja kiikutettiin Moskovaan tuomion toivossa. Nyt ylituomarina ja hairahtaneen opastamisessa takaisin oikealle tielle halutaan käyttää Brysselin arvovaltaa
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Suomalaisten kannattaisi käydä valtapelinsä oman maan kamaralla.
paakirjoitus@kaleva.fi