Mus­li­mit sil­mä­ti­kuik­si Bri­tan­nias­sa

Britannian tulevien terrorilakien nojalla tehtävät karkotukset ja pidätykset kohdistuvat ainakin aluksi muslimeihin, joiden piirissä radikalismin - ja jopa terrorismin - suosio saattaa pikemminkin kasvaa.


Kaleva julkaisee kuusiosaisen juttusarjan muslimiyhteisöistä keskeisissä Länsi-Euroopan maissa. Sarjan aiemmat osat on julkaistu Kalevassa 13., 17. ja 19. elokuuta.

Britannian tulevien terrorilakien nojalla tehtävät karkotukset ja pidätykset kohdistuvat ainakin aluksi muslimeihin, joiden piirissä radikalismin - ja jopa terrorismin - suosio saattaa pikemminkin kasvaa.

Britanniassa on paljon vihastuneita ja vieraantuneita muslimeja jo pelkästään Irakin sodan vuoksi. Nyt monet muslimiryhmät pelkäävät maan uusien terrorilakien syyllistävän muslimeja ja tekevän myös viattomista ja rauhantahtoisista yhteisön jäsenistä silmätikkuja.

Vaikka maan väestöstä vain kolme prosenttia on muslimeja, niin joillakin alueilla heidän osuutensa on jopa viidesosa väestöstä.

Pohjois-Englannin vanhojen teollisuuskaupunkien ja Itä-Lontoon lähiöissä kytee kapina, johon etenkin nuoret vihaiset muslimimiehet ovat valmiita.

Britannian muslimit eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, sillä heihin kuuluu monista eri maista tulleita ihmisiä, joiden joukkoon mahtuu niin maallistuneita keskivertokulkijoita kuin uskonnollisia kiihkoilijoitakin. Suurin muslimiryhmä tulee Pakistanista, jota pidetään nykyisen muslimiradikalismin kehtona.

Lähes jokaisella Lontoon pommituksiin osallistuneella terroristilla on ollut ainakin löyhiä yhteyksiä Pakistaniin, josta myös New Yorkin terrori-iskusta vastanneen al-Qaidan toimintaa epäillään johdettavan.



Köyhyys
vieraannuttaa


Lontoon muslimien keskuudessa nuorisotyötä tehneen Dawood Gustaven mielestä brittipäättäjät eivät tajua, miten nuoret muslimimiehet ajattelevat ja mihin suuntaan he kehittyvät. Yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa Gustave sanoo, että vaikka Bin Ladenin teot tuomitaan yleisesti, häntä pidetään silti jonkinlaisena sankarihahmona. Hän on mies, joka uskalsi nousta epäoikeudenmukaista ja moraalitonta länsimaista vallankäyttöä vastaan.

Gustaven mielestä nuoret muslimimiehet ovat hyvin, hyvin vihaisia.

Myös heidän identiteettinsä on hukassa, koska monet nuorista eivät koe kuuluvansa täysin siihen yhteisöön, jossa heidän vanhempansa elävät, vaikka he käyvätkin moskeijoissa. He eivät myöskään koe kuuluvansa maan valtaväestöön.

Tilannetta ei helpota se, että monissa Britannian lähiöissä jengien jäsenyys perustuu uskonnolliseen tai etniseen ryhmään. Näin musliminuoret kokevat olevansa myös muiden vähemmistöryhmien vihan kohteina.

"Omista arvistani suurin tuli siitä, että kasvoin köyhänä vauraassa yhteiskunnassa", sanoo itsekin kurjistuneissa lähiöissä kasvanut Gustave, jonka mielestä tilanteen korjaamiseksi tärkeintä olisi sosiaaliseen syrjäytymiseen ja varattomuuteen puuttuminen.

Syrjäytyminen ei tietenkään koske kaikkia muslimeja, eikä edes enemmistöä.

Monien kouluttamattomina maahan tulleiden muslimien jälkeläiset ovat nousseet korkeaan asemaan yhteiskunnassa. Etenkin Intiasta tulleille lasten kouluttaminen on tärkeä arvo, jonka avulla koko suku vaurastuu.

Vaikka terrorilait ja niiden perusteella tehtävät mahdolliset karkotukset koskevat kaikkia ihmisiä samalla tavalla, ensimmäisenä ne kohdistuvat muslimien ääriryhmiin.

Britannia on jo ilmoittanut, ettei se salli kaikkein radikaaleimman järjestön Al-Muhajirounin johtajan Omar Bakri Muhammedin paluuta Libanonista, jossa hän lomailee.

Terrorilait närästävät etenkin islamilaista ihmisoikeuskomissiota, jonka mielestä lait saattavat muuttaa suhtautumista myös rauhanomaisiin ja rakentaviin muslimeiden perusarvoihin.

Komission kanssa samaan rintamaan on liittynyt monet muutkin islamilaiset järjestöt, mutta kaikkein radikaaleimmat ja kaikkein maltillisimmat ovat olleet aiheen suhteen hiljaisia.

Tulevat terrorilait tekevät terrorismista epäiltyjen muiden maiden kansalaisten maastakarkotuksen entistä helpommaksi. Myös oman maan kansalaisten pidättäminen helpottuu.

Terrorilakien lisäksi maa aikoo kieltää uskonnolliseen vihaan yllyttämisen, jonka perusteella ainakin radikaalimpien ja äänekkäimpien muslimiryhmien toimintaan voidaan puuttua.

Anna Mård, tekstit

Ilmoita asiavirheestä