Mu­si­kaa­li­suus on kuin al­ler­gia

Koulun laulukokeissa nöyryytetyiksi tulleita lohduttaa tieto, että täydellisestä epämusikaalisuudesta kärsiviä ihmisiä lasketaan olevan vain neljä prosenttia.

Slovakian Kosice-Sacassa vastasyntyneille soitettiin musiikkia kuulokkeiden kautta. Vuosia kestäneessä kokeessa havaittiin, että musiikki todellakin edistää vauvoilla hyvän olon tunnetta ja tasapainoisuutta. Mozartin ja Vivaldin teokset olivat suosituimpia.
Slovakian Kosice-Sacassa vastasyntyneille soitettiin musiikkia kuulokkeiden kautta. Vuosia kestäneessä kokeessa havaittiin, että musiikki todellakin edistää vauvoilla hyvän olon tunnetta ja tasapainoisuutta. Mozartin ja Vivaldin teokset olivat suosituimpia.
Kuva: EPA

”Suurin osa maamme väestöstä on keskitasoisesti musikaalista”, arvioi Helsingin yliopiston dosentti Irma Järvelä.

Tilastollinen Gaussin kellokäyrä toimii siis tälläkin alalla. Sen toisessa päässä ovat harvat huippulahjakkuudet, toisessa epämusikaaliset. Tavalliset saunasopraanot ja kylpyhuonetenorit asettuvat välimaastoon.

Järvelä johtaa Helsingin yliopiston Haartman-instituutissa Musikaalisuuden perinnöllisyys -tutkimusryhmää, joka pyrkii selvittämään musikaalisuuden biologista taustaa molekyyligeneettisten tutkimusmenetelmien avulla. Ryhmä tutkii perheitä, koska silloin eri muuttujat pysyvät parhaiten hallinnassa.

”Emme yritäkään kattaa tutkimuksissamme koko musikaalisuutta, joka on hyvin monimuotoinen ominaisuus.”

Neljä prosenttia epämusikaalisia

Järvelän mukaan geenien ja ympäristön vuorovaikutus on maailmanlaajuisesti ajankohtainen aihepiiri. Musikaalisuus on kuin taipumus allergiaan; se ei välttämättä puhkea ellei musiikille altistu riittävästi.

Kansa- tai peruskoulun laulukokeissa nöyryytetyiksi tulleita lohduttaa tieto, että täydellisestä epämusikaalisuudesta eli amusiasta kärsiviä ihmisiä lasketaan olevan vain neljä prosenttia.

Nämä henkilöt eivät muun muassa kykene hahmottamaan sävelkorkeuksia, muistamaan musiikkia tai ääritapauksissa edes erottamaan sitä puheesta.

Musikaalisuuden on havaittu yhdistyvän aivoissa muun muassa geeniin, joka välittää ”kiintymyshormonia”. Se vahvistaa esimerkiksi parisidettä, sosiaalisuutta, tunteellisuutta ja anteliaisuutta.

Harjoittelemalla huipuksi

Paraskaan perimä ei silti yksin riitä tekemään Salokylän Pekasta Esa-Pekka Salosta.

Huippumuusikoksi kouliintuminen tapahtuu aina ammattitaitoisten opettajien ja kovan harjoittelun kautta.

Lapsi, joka testissä hakkaa neliskulmaisen palikan pyöreään reikään, saattaa lopulta päästä pidemmälle kuin lahjakas mutta laiska. Jotkut saavat geeniensä takia musiikista niin suurta mielihyvää, että he jaksavat harjoitella ratkaisevasti enemmän kuin toiset.

Irma Järvelä luennoi tänään torstaina 8.11. Suomen aivosäätiön avoimessa Musiikki ja aivot -yleisöluentosarjassa aiheesta Periytyykö musikaalisuus? Sarja järjestetään Oulun yliopiston Saalastinsalissa (Pentti Kaiterankatu 1) kello 17–20.

Ilmoita asiavirheestä