Suomalainen musiikki on saanut yhä enemmän jalansijaa tiukasti kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla. Mahdollisuuksia viennin kasvattamiseen toimialalla on vielä runsaasti, uskoo tuottaja Ville Kilpeläinen suomalaisen musiikkiviennin edistämisjärjestöstä Music Export Finlandista (Musex).
Suomalaisen musiikin tärkein kohdealue on saksankielinen Eurooppa, ja toiseksi eniten musiikkia viedään muihin Pohjoismaihin. Nämä kaksi aluetta muodostavat puolet kokonaisviennistä. Kilpeläinen arvelee, että alueiden suuri osuus viennistä selittyy niiden läheisyydellä.
"Pohjoismaihin on helppo lähteä kiertueelle. Esimerkiksi Yhdysvallat tai Japani ovat isomman satsauksen takana."
Tärkeimpiä yksittäisiä vientimaita ovat Saksa, Ruotsi, Japani, Viro, Yhdysvallat ja Britannia.
Suomesta Saksaan viedään paljon metallimusiikkia. Saksassa itsensä läpi on lyönyt myös suomalainen elektroninen musiikki. Esimerkiksi Jimi Tenor on ollut saksalaislevy-yhtiön artistina.
Musiikkiviennissä tehdään rahaa hyödykkeiden ja palvelujen myynnillä sekä tekijänoikeustuloilla. Hyödykemyynnillä tarkoitetaan esimerkiksi levyjen ja oheistuotteiden, kuten fanipaitojen, myyntiä. Palvelumyyntiin kuuluu muun muassa managerointi, keikkamyynti ja markkinointi- ja lakitietotaidon myynti.
"Hyödykkeiden myynti on ollut eniten kasvussa", Kilpeläinen sanoo.
Monta tietä
maailmalle
Tie lupaavasta artistista maailmanluokan menestykseksi voi kulkea monta kautta.
Voi käydä niin kuin rovaniemeläiselle euroviisuvoittajalle Lordille, että kansainvälinen näkyvyys saavutetaan yhden tapahtuman kautta.
"Tietylle markkinalle menemiseen täytyy olla kunnon suunnitelma. Artistin pitää olla hyvä ja sopiva kyseisille markkinoille, sillä eri markkinoilla menee läpi erityyppiset jutut", tuottaja Ville Kilpeläinen toteaa.
"Viimeisimmät isot menestykset ovat olleet mietittyjä ja suunniteltuja imagosta lähtien. Ei menestys onnistu ilman kovaa työtä."
Kilpeläisen mukaan suomalaista artistia on vaikeaa viedä ulkomaille omin voimin. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Japanin markkinoilla on mahdotonta saada huippusuosiota pelkästään jakelemalla levyjä hyllyihin.
"Pitää olla joku, jolla on rahaa kiinni paikallisesti."
Artistien läpi lyömiseen ei ole olemassa mitään yleistä kaavaa, joka aina toimisi. Ville Kilpeläinen kuvaileekin haastavaa alaa osuvasti "tähtitieteeksi".
"Jos on valtavasti rahaa käytettävissä, on isommat todennäköisyydet onnistua, mutta ennustaminen on vaikeaa. Pitää osua juuri oikeaan saumaan oikeanlaisella musiikilla."
Ahkera kiertäminen
voidaan palkita
Megasuosittujen The Rasmuksen, Nightwishin ja HIMin ohella on monia suomalaisbändejä, jotka ovat saavuttaneet myynnillä mitattuna hieman pienempää suosiota, mutta joita kuitenkin voidaan pitää onnistujina.
"Jos ei ole monta miljoonaa satsattu, mutta tulee mukavasti ja tasaisesti tuloja ja tavoitteet on saavutettu, niin se on yhtä lailla menestys", Ville Kilpeläinen sanoo.
Kilpeläinen viittaa Keski-Euroopassa tiuhaan kiertäviin suomalaisiin punk- ja metalliyh-
tyeisiin.
Utajärveltä lähtöisin olevaa 22-Pistepirkkoa tuottaja Kilpeläinen pitää erinomaisena esimerkkinä siitä, että ilman jatkuvaa listahittien tehtailua ja mittavia markkinointisatsauksia voidaan saavuttaa vuosikymmenten kansainvälinen ura ja vakiintunut yleisö.
Mahdollisina seuraavina suurina suomalaisniminä Kilpeläinen pitää Disco Ensemblea punk-genressä ja The Five Corners Quintetia jazz-musiikissa.