Veikkaukset Helsingin Musiikkitalon tulevasta johtajasta käyvät kuumina, koska paikka on muutamien viikkojen sisällä tulossa julkisen hakuun. Johtajuus kiinnostaa tunnettuja kulttuuripersoonia. Moni musta hevonenkin haluaa varmasti kokeilla onneaan.
"Mitään tiettyjä henkilöitä ei ole ennakkoon ajateltu. Musiikkitaloyhtiön hallitus ei ole spekuloinut nimillä. Yksittäiset henkilöt voivat tietysti esittää kaikenlaisia arveluja", sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Olavi Räty, joka on myös Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alueen johtaja.
Hallitukseen kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen lisäksi myös Yleisradion, Helsingin kaupungin, Sibelius-Akatemian ja opetusministeriön edustajat.
Ensin suunnittelujohtaja
Olavi Rädyn mukaan tulevassa johtajassa pitäisi yhdistyä taloudellinen ja hallinnollinen osaaminen. Tehtävänimike on alussa suunnittelujohtaja. Myöhemmin, kun talon varsinainen toiminta alkaa, titteli muuttuu toimitusjohtajaksi.
"Lähdemme siitä, että johtajalla pitää olla hyvä kotimaisen ja kansainvälisen musiikki- ja kulttuurielämän tuntemus. Edellytämme lisäksi johtamiskokemusta, joka liittyy taiteelliseen toimintaan, mielellään myös talous- ja henkilöstöhallinnon puolelle", Räty kertoo.
"Kun suunnittelujohtajuus muuttuu toimitusjohtajan työksi, siinä on kyse myös kiinteistön johtamisesta. Siksi edellytämme kiinnostusta ja osaamista silläkin puolella."
Rädyn mukaan Musiikkitalon suunnittelujohtajan tehtävät muotoutuvat lopullisesti vasta sen jälkeen, kun hänet on valittu. Talon hallinto-organisaatio on niin ikään vielä avoin.
"Joitakin kaavailuja on tehty, mutta mitään ei ole päätetty. Suunnittelujohtajalle jää paljon vapaata kenttää."
Myöhään liikkeelle
Musiikkitaloon jää vuosittain noin 100 päivää, jolloin Radion sinfoniaorkesterilla, Helsingin kaupunginorkesterilla tai Sibelius-Akatemialla ei ole sellaista toimintaa, että talo tarvittaisiin kokonaan omaan käyttöön.
Taloyhtiön hallitusta on jo ehditty kritisoida siitä, ettei vapaiden aikojen myymisestä ole esitetty kunnollisia suunnitelmia.
"Musiikkitalohanke ei perustu voiton tavoitteluun. Talo rakennetaan pääkäyttäjien tarpeisiin ja vapaa kapasiteetti pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Mielestämme talo on mahdollista saada toimimaan taloudellisesti myös näiltä osin. Vapaata aikaa myymällä pystymme pääsemään pitkälle, vaikka mitään täsmällisiä laskelmia ei ole vielä käytettävissä", kertoo Olavi Räty.
Sopivia nimiä riittää
Julkisuuteen on kommentteineen tullut muun muassa Suomen Lontoon-instituutin johtaja Seppo Kimanen.
Hänen mielestään Musiikkitaloprojektiin olisi heti alussa pitänyt kiinnittää taiteellinen johtaja, joka olisi punninnut talon käyttäjien tarpeet. Kimanen myös kuuluu niihin, jotka pitävät Musiikkitaloon suunniteltua 1 650-paikkaista konserttisalia aivan liian pienenä.
Kimasen aktiivisuutta on tulkittu niin, että hän tuskin kieltäytyisi kunniasta, jos hänet talon johtoon haluttaisiin. Onhan Kimanen varta vasten käynyt hankkimassa itselleen tarvittavaa hallinnollista kokemusta Lontoosta.
Musiikkitalon muiksi mahdollisiksi johtajakandidaateiksi on jo pitkään mainittu Yleisradion musiikkipäällikkö Helena Hiilivirta, Sinfonia Lahden intendentti Tuomas Kinberg ja Helsingin juhlaviikkojen johtaja Risto Nieminen.
Harvemmin mainittuja nimiä ovat muun muassa Lahden Sibeliustalon johtaja Antti Vihinen ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen entinen johtaja Pekka Hako.
Yksi mahdollinen hakija on myös Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaelin johdosta hiljattain eronnut Riitta Pulliainen, joka tällä hetkellä on ilman vakituista työpaikkaa. Pulliainen toimi pitkään Oulu Sinfonian intendenttinä.