Oulun keskeisten kulttuurilaitosten kahvila- ja ravintolatilat on joko vuokrattu tai vuokrataan piakkoin uudelleen. Kaupunginteatterissa ja kaupunginkirjastossa jatkaa helsinkiläinen Kanresta Oy, musiikkikeskuksen ja kulttuurikeskus Valveen vuokralaiseksi pääsee oululainen Uniresta Oy. Sopimusten kesto on aluksi kolme vuotta ja sen jälkeen toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
Kanresta ei kuitenkaan halua luopua musiikkikeskuksesta, jossa se on toiminut yli kymmenen vuotta. Yhtiön toimitusjohtajan Antti Rosenbergin mielestä päätös musiikkikeskuksen kahvila- ja ravintolatilojen vuokrauksesta syntyi täysin vastoin tarjouspyynnössä mainittuja valintaperusteita.
"Kaupungille tarjoamamme alennukset olivat Unirestan tarjoukseen verrattuna jopa kolminkertaiset, vuokraporosentti suurempi, kokemus ja osaaminen ylivoimaista. Jostain syystä siellä ehkä haluttiin suosia paikallista yritystä, mitä me emme ymmärrä ollenkaan. Tässä päätöksessä on pahasti jotain mätää", Rosenberg tykittää.
"Unirestaa en osoittele, sillä he toimivat kuten pitääkin, vaan päätöksentekijöitä, jotka syrjivät meitä tarjouksia vertailtaessa. Vastavetona jälkeenpäin on kuulemma sanottu, että laatumme ei ole hyvää. Se väite on tuulesta temmattu; meidäthän valittiin nimenomaan laadun takia myös kirjastoon ja kaupunginteatteriin jatkamaan."
Oulun kaupunginteatterista ja kirjastosta kuitenkin tarkennetaan Kalevalle, että keskeisin tekijä Kanrestan valinnassa oli kokonaispaketin ja -konseptin edullisuus näille laitoksille.
Kanresta laskee, että heidän tarjouksensa musiikkikeskuksesta olisi tullut Oulun kaupungille rahallisesti vähintään 30 000 euroa Unirestan tarjousta edullisemmaksi.
Uniresta Oy:n toimitusjohtaja Jouni Kauppinen ei halua kommentoida asiaa julkisuudessa sen keskeneräisyyden takia.
Esillä kuun lopussa
Kanresta on jo jättänyt kulttuurilautakunnalle oikaisuvaatimuksen Oulu Sinfonian intendentin Leena Pällin 10. helmikuuta allekirjoittamaan vuokrauspäätökseen. Musiikkikeskuksen kahvila- ja ravintolatilat päätettiin vuokrata Uniresta Oy:lle 1.9.2009-31.8.2012 väliseksi ajaksi.
"Tarjouskilpailua ratkaistaessa perusteena ovat olleet myös kaupungin omat sekä ulkopuolisten asiakkaiden käyttäjäkokemukset", intendentti Pälli perusteli päätöstään.
"Kanresta Oy:n ja Uniresta Oy:n tarjouksissaan esittämiin kulttuuritalo Valveen ja Oulun musiikkikeskuksen kahvila- ja ravintolatilojen vuokran määriin ja niiden alennuksiin sekä jatko- ja yhteistyöneuvotteluissa esiin tulleisiin liikevaihdon kokonaismääriin vaikuttaviin seikkoihin perustuen taloudellisesti edullisimman ja toiminnallisesti parhaimman vuokratarjouksen muodostaa Uniresta Oy:n tarjous", hän kirjoitti.
Myöskään intendentti Pälli ei halua nyt kommentoida keskeneräistä asiaa.
Kaupungin lakimiehet tutkivat paraikaa Kanrestan oikaisuvaatimusta, ja sitä käsiteltäneen kulttuurilautakunnan seuraavassa kokouksessa 31. maaliskuuta.
Vuokratarjoukset piti jättää marraskuun loppuun mennessä 2008. Kanrestan ja Unirestan lisäksi Oulun kulttuuritiloihin pyrkivät myös Sodexho Oy ja Katri Antell Oy.
Tarjous pyydettiin alun perin viideltä toimijalta, jotka saivat tehdä tarjouksen kaikkien neljän toimipaikan vuokraamisesta tai vain joistakin niistä.
Vertailu puuttui
"Viranomaisen ei tarvitse lain mukaan järjestää tarjouskilpailua kahvila- ja ravintolatilojen vuokrauksesta. Koska Oulun kaupunginorkesteri on kuitenkin järjestänyt tarjouskilpailun ja julkaissut tarjouspyynnössä tarjousten valintaperusteet, on se hallintolain ja kuntalain sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla velvollinen noudattamaan tarjouspyynnön valintaperusteita vuokrauspäätöstä tehdessään", Kanresta perustelee.
"Unirestan tarjous musiikkikeskuksesta on kaikissa objektiivisesti todennettavissa olevissa kohdissa Kanrestan tarjousta huonompi. Tästä johtuen päätöksessä olisi osoitettava erittäin vahvoja perusteita sille, että Unirestan tarjous on voitu todeta taloudellisesti edullisemmaksi ja toiminnallisesti parhaimmaksi", oikaisuvaatimuksessa todetaan.
Kanresta jopa katsoo viranomaisen syyllistyneen harkintavallan väärinkäyttöön "valitessaan tarjouskilpailussa kaikilta osin heikomman tarjouksen kuin sen olisi tarjouspyynnön ja tarjousten perusteella pitänyt".
Kanresta painottaa, että tarjousten keskinäinen vertailu puuttui intendentin päätöksestä kokonaan, samoin kuin tarjousten todellinen arviointi suhteessa tarjouspyynnössä esitettyihin valintaperusteisiin.