Länsi-Lapin ammatti-instituutti levittäytyy lukuisiin rakennuksiin Suensaarella, Tornion kaupunkikeskustan pohjoispuolella.
Kampusmaisella alueella rakennetaan kiivaasti. Uusimmaksi täydennykseksi ammatti-instituutti on saanut musiikkitalon, jonka on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Matti Porkka Oy.
Uudenkarheassa rakennuksessa opiskellaan musiikkialan perustutkintoa ja valmistutaan joko muusikoksi tai musiikkiteknologiksi. Talo onkin täynnä musiikkia. Siellä soitetaan, lauletaan, äänitetään ja rakennetaan musiikkiesitysten puitteita, kaikkia pääosin harjoitusmielessä.
Musiikkitalossa on erilaisia opetustiloja normaaleista luokkahuoneista muutaman neliön soittohuoneisiin.
Pop-musiikkiin keskittyvän opinahjon ylpeydenaihe on nykyaikaiset ja tilavat studiotilat, jotka korkeina näkyvät myös ulospäin.
Muotoa rakennukselle antaa sali. Mustan laatikon periaatteella rakentuva tila ottaa permannolleen ja parville maksimissaan yli 300 katsojaa. Istuimet ovat irtomallia ja koko sali voidaan hyödyntää vaikka tanssitapahtumaa varten.
Monikäyttöisyys ja opetustilanteet tuntuvat olleen ohjenuorana salin suunnittelussa. Se ei välttämättä olekaan paras mahdollinen konserttisali, kuten ei talokaan ole kovin hyvä konserttitalona.
Täysipainoisen toimimisen konserttitalona estää jo aulatilojen niukka mitoitus. Jotenkin tuntuu, että pieni panostus juuri niihin olisi saattanut kannattaa. Se kun olisi lisännyt monikäyttöisyyttä. Nyt on kuitenkin päädytty tekemään opetustiloja tiukalla budjetilla.
Sisäväritykseltään hillitty talo on normaalia kouluarkkitehtuuria, joskin ääniteknisistä syistä rakenteisiin on jouduttu panostamaan tavallista enemmän.
Näkyvän lisänsä rakennuksen arkkitehtuuriin antaa niin salissa kuin myös soittohuoneissa käytetty seinien muutaman asteen vinous, jolla tavoitellaan parempia akustisia ominaisuuksia.
Sijoituspaikka Etappitien varrella on ahdas. Musiikkitalon läheisyyteen ollaan rakentamassa myös toista uudisrakennusta, jonka valmistuttua ympäristöstä tulee vieläkin kaupunkimaisempi.
Pihojen keskeneräisyydestä huolimatta ainakin musiikkitalon naapuruston voi ounastella olevan valmiina inspiroiva oppimisympäristö, jossa monet asiat ovat käden ulottuvilla.
Julkisivuverhouksen väri- ja materiaalimaailma, eli punatiili seinien alaosassa ja valkoinen metalli yläosassa, on otettu viereisistä rakennuksista. Tornion terästehtaasta taas muistuttavat korkean sisääntulokatoksen ruostumattomasta teräksestä tehdyt pilarit.
Vaikka rakennus ei sinänsä konserttitalo ole, niin sellaisen hahmoa sille on syntynyt. Salin korkeus ja muoto kun näkyvät myös ulos.
Ulkoasu vertikaalisine linjoineen ei ehkä ole tiukasti kiinni arkkitehtuurin viimeisimmissä virtauksissa. Sitä ei kuitenkaan sovi moittia. Enemmän mietityttää punatiilen ja valkoisen kuluneelta tuntuva yhdistelmä. Lisäksi karu aaltopelti tuottaa armotta halvan vaikutelman. Lopulta on kuitenkin hyvä huomata, että kyseessä on koulurakennus, ei juhlia varten viritetty konserttitalo.