Mu­siik­ki vei voiton pa­tios­ta

Rotuaari Piknik pyörähti käyntiin keskiviikkona Ismo Alangon kitaran ja Teho Majamäen lyömäsoitinten voimalla.

Kuva: Jarmo Kontiainen

Rotuaari Piknik pyörähti käyntiin keskiviikkona Ismo Alangon kitaran ja Teho Majamäen lyömäsoitinten voimalla. Oletko silloin valmis? kysyi Alanko avauskappaleessa Aika kuolla, mutta hieman hitaasti syttynyt festivaaliyleisö valui patioilta lavan eteen vasta muutaman ensimmäisen biisin aikana. Sen jälkeen jo kädetkin löysivät tiensä päiden yläpuolelle.

Jo hyvissä ajoin ennen keikan alkua paikalla olivat kuitenkin oululaiset Nina ja Seppo Suoperä. Hyvä sää houkutteli myös liikkeelle, mutta tärkeintä oli päästä seuraamaan Ismo Alankoa hyviltä paikoilta.

"Meillä tämä pituus on sellainen juttu, että pitää tulla ajoissa", Nina Suoperä naurahtaa.

Ensimmäistä kertaa Suoperät eivät pitkän linjan musiikintekijää olleet seuraamassa, sillä ensikosketus tuli jo 1980-luvulla Alangon bändiaikoina.

"Ismo Alanko on muuttunut hyvin yhteiskunnan mukana, niin häntä voi nykyäänkin kuunnella", Seppo Suoperä kehuu.

Vaikka festivaalilippujen hinnat ovatkin hänen mielestään osittain karanneet käsistä, ei Rotuaari Piknikin 25 euron ennakkolippu tuntunut mitenkään kohtuuttomalta. Myöskään Nina Suoperällä ei ollut valittamista, sillä hän hymyillen myönsi maksaneensa lipun työpaikan tyky-seteleillä.

Samaa mieltä hinnasta oli myös haukiputaalainen Tatiana Järvenpää, joka tuli äitinsä Terttu Järvenpään kanssa paikalle katsomaan Ismo Alankoa ja vähän myös Scandinavian Music Groupia.

"Ei se kohtuuttoman hintaista ole, kun on kolme kovaa kotimaista esiintyjää", Tatiana Järvenpää toteaa.

Kuopiosta tullut Hanna Huuskonen oli tullut oululaisen Anne Laitisen kanssa katsomaan ennen kaikkea Apulantaa. Huuskosta viehätti Rotuaari Piknikin sijainti aivan Oulun keskustassa.

"Aika keskeisellä paikalla on, vähän samalla tavalla kuin Kuopion viinijuhlat", hän vertaa.

Sijaintia kehui myös Heinäpäästä paikalle saapunut Matti Svala. Svalan mieltymyksen ymmärtää, sillä aamuinen paluu työpaikalle häämötti jo mielessä. Illan viimeisen esiintyjän eli Apulannan seuraaminenkin oli jaksamisesta kiinni.

"Ei se kauhean hyvä ole festareille lähteä, kun seuraavana päivänä on töitä. Tämä on mukava paikka, ei tarvitse kauas lähteä rymyämään."

Ilmoita asiavirheestä