Lucineh Hovanissian esittää Haapavesi Folkin kirkkokonsertissa Armenian pyhiä lauluja 1500-1800-luvuilta tänään lauantaina kello 17.30.
Jo 11-vuotiaana pianisti-säveltäjänä esiintynyt Lucineh Hovanissian on pianon ääressä kuin kotonaan. Sen lisäksi että naisen kädet liikkuvat ketterästi koskettimilla, henkii hän soittaessaan musiikin riemua.
"Elämäni on täydellistä. Saan tehdä sitä mitä haluan: ilmaista itseäni musiikilla", ylistää 33-vuotias armenialainen.
Laulajana, pianistina ja säveltäjänä tunnettu Hovanissian vierailee Suomessa ensimmäistä kertaa. Vaikutuksen armenialaiseen tekivät Suomen valoisat yöt.
"Heräsin yöllä kolmen aikaan ja oli valoisaa. Olin aivan ihmeissäni", hän kuvailee.
Suomen kielestä Hovanissian on hieman hämmentynyt.
"Kieli on samaan aikaan kovaa, brutaalia ja särmikästä, mutta toisaalta runollista."
Myös suomalaiset vaikuttavat Hovanissianin mielestä samanlaisilta kuin kieli: toisaalta järkeviltä, mutta toisaalta herkiltä ja runollisilta.
Erimaalaisten ihmisten erilaisuuden huomaa Hovanissianista. Kun suomipoika tai -tyttö vastaa kysymyksiin useimmiten muutamalla sanalla, vastaa Hovanissian useampaakin useammalla lauseella.
Koulutusta
ja tiedettä
Lucineh Hovanissian on lähtöisin Armenian pääkaupungista Jerevanista. Hänen isänsä on biologi ja äiti historioitsija.
"Perheessäni arvostetaan koulutusta ja tiedettä. Siskoni ja veljeni ovat molemmat lääkäreitä. Itsekin opiskelin kahdeksan vuotta lääketiedettä", hän kertoo.
Lääketieteen opintojen rinnalla Hovanissianilla on koko ajan kulkenut musiikki. Vaikka Hovanissian on aina halunnut muusikoksi, suunnittelee hän vielä jatkavansa lääketieteen opintoja.
Musiikin opiskelun ja erityi sesti pianon soiton Hovanissian aloitti jo 6-vuotiaana musiikkikoulussa, josta alkoi tie muusikoksi. Pianisti-säveltäjänä toimimista jo 11-vuotiaana vaatimaton Hovanissian ei pidä ihmeellisenä.
"Olin inspiroitunut musiikkiin ja esiintymiseen", hän kommentoi.
Historia
painolastina
Musiikin merkitystä ihmisille Hovanissian pitää tärkeänä.
"Haapaveden Folkeilla pitämässäni workshopissa ammattimuusikko itki. Tämä kertoo siitä, että ihmiset tarvitsevat musiikkia. Musiikki on ihmiselle kuin ruokaa, jota ilman sielu ei voi elää", hän vertaa.
Hovanissian on omistautunut kansanmusiikille, johon hänen mukaansa vaikuttaa myös maan historia ja kulttuuri.
"Armenia on historiallisesti liian rikas maa. Pitkä historia luo maalle painolastin, minkä vuoksi Armeniasta on vaikea luoda modernia maata. Historian traagiset tapahtumat ovat jättäneet jälkensä."
Kansanmusiikkiin Armenian historia vaikuttaa tietynlaisena surullisuutena, jota Hovanissianin mielestä löytyy myös suomalaisista kansanlauluista.
"Suomen ja Armenian kansanlauluissa on samaa henkeä ja melankollisuutta", hän kuvaa.
Samankaltaisuuden vuoksi Hovanissian myös omaksuu hyvin suomalaiset kansanlaulut.
"Kun opetin Haapaveden opistolla, lauloin suomalaisen kansanlaulun. Oppilaat ihmettelivät, kuinka voin laulaa toisen maan kansanlaulua niin tunteella."
Vähemmällä
enemmän
Säveltämisessä Hovanissianilla on eräänlainen ohjenuora: vähemmällä voi saada enemmän.
"Jos sävellyksessä on hyvä pohja, ei se tarvitse ylimääräistä tavaraa päälle. Jos sävellyksessä on tunnetta, menee se sieluun."
Ajatustavan Hovanissian on omaksunut Comitas-nimiseltä armenialaiselta säveltäjältä.
"Comitas on kuin Suomen Sibelius", hän vertaa.
Kansanmusiikin tilannetta Armeniassa Hovanissian vertaa Suomen tilanteeseen.
"Kaikilla mailla on sama ongelma. Musiikkia on paljon erilaista, minkä vuoksi kansanmusiikkia pitää varjella. Koskaan kansanmusiikki ei kuitenkaan katoa, sillä aina 20 vuoden välein tulee aaltoja, jolloin kansanmusiikki löydetään uudelleen ja sitä aletaan vaalia. Kansanmusiikilla on suojelusenkeli, joka pitää siitä huolen."
