"Ihminen aktivoituu, kun kuulee tutun laulun", kertoo kempeleläinen Leena Ikonen havaintojaan lauluterapian lähettiläänä.
Luokanopettaja mietti eläkkeelle jäätyään, mitä voisi tehdä omaksi ja toisten iloksi. Musiikkia ikänsä harrastanut Ikonen lupautui säestämään Eläkeliiton paikallisosaston yhteislauluja.
Pian innokkaat laulajat ehdottivat kuoron perustamista, ja kun esiintyminenkään ei pelottanut, keksi Ikonen viedä joukkonsa kempeleläisiin hoitolaitoksiin. Tulokset ovat olleet kannustavia ja hämmentäviäkin.
Ideana on laulattaa vanhuksia ja muistisairaita tutuin lauluin kuten esimerkiksi opintien ihan alussa opituin. Esilaulajat aloittavat ja yleisö yhtyy, maan hiljaisetkin, yllättävän nopeasti. Lauluvihkoja ei tarvita, sillä sanat kumpuavat muistista ilman erityistä houkuttelua. Moni muistaa myös lastenlauluihin kuuluneita käsileikkejä.
"Kun on hiljaa hiipimässä elämästä pois, ei jaksa muuta kuin laulaa, näkee usein", Ikonen luonnehtii. "Jokainen joka näillä vapaaehtoiskeikoilla käy, herää itsekin eloon kun huomaa, millaisia reaktioita laulut kuulijoissa herättävät."
Lauluterapian takana on tutkittua tietoa muun muassa musiikin aivotutkimuksen puolelta. "On havaittu, että aivoinfarktista on toipunut nopeammin, kun on kuullut joka päivä tunnin ajan mielimusiikkia", Ikonen kertoo.
Leena Ikonen mainitsee erään kuukauden ajan koomassa olleen paikkakuntalaisen, jonka kohdalla oli luovuttu jo toivosta.
Omaiset antoivat tutun radiokanavan soida huoneessa koko tämän ajan, ja havahtuessaan viimein yhtyi radiosta lauluun Rakastan elämää. "Nyt hän on kuntoutunut jo kävelemään ja laulutuokiossamme vetäisi Satumaa-tangon komeasti muiden mukana."
Kempeleläisten lauluterapian lähettiläiden havainnot vahvistaa aatteen sanansaattaja, musiikin tohtori Ava Numminen, joka on viime vuodet työskennellyt hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistämisen läänintaiteilijana Uudellamaalla.
"Laulaminen nostaa vireystilaa ja aktivoi monipuolisesti hermoverkkoa. Nämä seikat voivat hetkellisesti auttaa esimerkiksi puheen sujumista", hän selvittää.
"Päivän aktiviteetit voivat rajoittua seuraavan ruoan odottamiseen ja kaitaliinan siirtelyyn pöydällä", Numminen luonnehtii. "Arkinen mielekkyys syntyy pienestä laulamisesta tai muutamasta tanssiaskeleesta."