Mu­siik­ki kuu­los­taa siltä miltä se näyttää

Lauluyhtye Kumo järjestää Helsingin Musiikkitalossa konsertin, jossa sali pimennetään musiikkiesitysten ajaksi. Kuulijat eivät pääse näkemään esiintyjiä edes ennen konserttia.

Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijoista koostuva lauluyhtye Kumo esiintyy tänään perjantaina kello 19 Helsingin Musiikkitalon pimeässä Black Box -salissa. Piirros on Kirsi Tunkkarin.
Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijoista koostuva lauluyhtye Kumo esiintyy tänään perjantaina kello 19 Helsingin Musiikkitalon pimeässä Black Box -salissa. Piirros on Kirsi Tunkkarin.

Lauluyhtye Kumo järjestää Helsingin Musiikkitalossa konsertin, jossa sali pimennetään musiikkiesitysten ajaksi. Kuulijat eivät pääse näkemään esiintyjiä edes ennen konserttia.

Idea Musiikkitalon konserttiin lähti Kokkolasta lähtöisin olevalta sopraanolta, Kirsi Tunkkarilta, joka oli huomannut jazzkonsertissa, että moni kuunteli konserttia silmät kiinni.

Pimeän konsertin tekee ajankohtaiseksi se, että hiljattain Lontoossa julkaistiin tutkimus, jonka mukaan musiikin kuuntelukokemukseen tosiaan vaikuttaa enemmän se, miltä esiintyjä näyttää.

Painotus päti yhtälailla musiikkia kuunteleviin maallikoihin kuin ammatti-ihmisiin.

Toisessa, Chicagossa tehdyssä tutkimuksessa absoluuttisen sävelkorvan omaaville henkilöille soitettiin Johannes Brahmsin sinfonian levytystä niin, että yleisviritystä laskettiin ensimmäisen osan aikana vaivihkaa noin kolmasosasävelaskeleen verran.

Kun viritys nostettiin takaisin alkuperäiselle tasolle, kaikki koehenkilöt pitivät uutta viritystä liian korkeana.

Jatkotutkimuksissa pyritäänkin selvittämään, onko absoluuttinen sävelkorva sittenkin opittavissa harjoittelun kautta.

Painetta perinteisten musiikkikäsitystemme uudelleenarviointiin synnyttää myös kaikkeen tunkeva kaupallisuus. Rockin ja popin vallattua maailman musiikkimarkkinat monet vannoutuneet ”klasarit” ovat hämmennyksissään. Pitäisikö tässä ryhtyä Liberaceksi? Klassisen musiikin puolella visuaalisuuden osuus kuuntelukokemuksessa on perinteisesti sivuutettu olankohautuksin tai jätetty kokonaan huomiotta.

Oulun yliopistossa pitkän työuran tehnyttä psykologian emeritusprofessoria Timo Järvilehtoa ulkomaiset tutkimustulokset eivät yllätä.

”Ihmisellä on suuri määrä erilaisia aisteja, mutta oikeastaan niitä on vain yksi. Pystymme erottelemaan tiettyjä laadullisuuksia, mutta ne kaikki riippuvat toistaan. Esimerkiksi iholla koettu tärinä riippuu ihon lämpötilasta”, Järvilehto sanoo.

Yhteiskunnassa vallitsevat normit vaikuttavat kuulemiseen. Totumme tietynlaiseen musiikkiin, mikä ilmenee jo siinä, että vanhukset yleensä sanovat lasten kuuntelevan ihan kamalaa mekkalaa.

Ilmoita asiavirheestä