"Minulla oli ennakkoluuloja mennä musiikkiterapiaan, koska en osaa soittaa enkä laulaa. Onneksi siellä ei tarvitsekaan osata", kertoo 30-vuotias oululaisnainen.
Hän kärsii masennuksesta ja ahdistuksesta, joiden vuoksi hän on ollut sairauslomalla töistä pian vuoden. Lisäksi hänellä on diagnosoitu tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus. Se johtaa vaikeuksiin ihmissuhteissa.
Nainen kävi kolme vuotta keskusteluja mielenterveyshoitajan kanssa, mutta tapaamiset eivät helpottaneet oloa. Reilu vuosi sitten hoitaja kysyi, haluaisiko nainen osallistua musiikkiterapeutti, FM Ritva Hongan tutkimukseen.
Oulun kaupungin mielenterveyspalveluissa työskentelevä Honka selvittää, auttaako musiikkiterapia epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on jo todettu, että musiikkiterapia on tehokas keino hoitaa masennusta.
Hongan tutkimuksessa seurataan neljän epävakaan potilaan viikoittaisia musiikkiterapiaistuntoja vuoden. Epäluuloistaan huolimatta myös oululaisnainen lähti tutkimukseen.
"Olen hoitanut vuosia epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä asiakkaita, jotka ovat keskeyttäneet aiempia hoitoja mutta jääneet musiikkiterapiaan. Aloin miettiä, tuoko musiikin käyttö terapiassa jotain erityistä juuri heille", Honka kertoo.
Noin joka kymmenes psykiatrisen avohoidon potilas kärsii epävakaasta persoonallisuushäiriöstä.
Näiden ihmisten on vaikea säädellä käyttäytymistään, joten he joutuvat vaikeuksiin ihmissuhteissa. Henkilö voi elää tunteiden vuoristorataa: mieliala vaihtelee arvaamattomasti. Suhteet voivat olla myrskyisiä. Ihminen voi käyttäytyä impulsiivisesti ja itseään vahingoittavasti. Hän voi kokea voimakasta ahdistusta arkisistakin vastoinkäymisistä.
"Asiakkaat usein kuvaavat, että olo on ihan hyvä, kunnes jokin puhelinsoitto tai tilanne aktivoi äärimmäisen raivon tai ahdistuksen", Honka sanoo.
Monet ajautuvat karille työssä ja ihmissuhteissa. Heillä voi olla myös voimakkaita itsesyytöksiä ja tarvetta kätkeä todelliset tunteensa.
Osa joutuu jäämään sairauslomalle tai keskeyttämään opintonsa oireiden vuoksi. Hoitona on pitkä terapia.
"Musiikkiterapia tuo luovan vaihtoehdon perinteisen keskusteluterapian rinnalle", Honka jatkaa.
Oululaisnainen koki keskustelut ongelmistaan hankaliksi.
"Tunteita on vaikea sanoa ääneen, mutta soittaessa niitä ilmaisee välillä huomaamattakin. Puhun aina samalla äänellä, mutta kun soitan, pianon skaala on käytössä laidasta laitaan. Soittaessa pystyn muuttamaan omaa äänensävyäni."
Muiltakin asiakkailta on tullut samaa palautetta: tunteiden ilmaisu helpottuu. Kun ihmisen on vaikea puhua, musiikki voi puhua hänen puolestaan.
Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät ovat saaneet usein kielteistä palautetta tunteiden ilmaisemisesta työelämässä ja muissa ihmissuhteissa. Heistä voi tuntua, ettei kukaan ymmärrä.
"He ovat ehkä ilmaisseet tunteita ja tarpeita liiallisella voimalla tai jättäneet ne ilmaisematta. Musiikin käytöllä tavoitellaan aitojen tunteiden kokemista. Soittimella voi ilmaista aggressiota satuttamatta ketään."
Moni ihmettelee, miksi hän joutuu aina selkkauksiin muiden kanssa tai miksi omat tunteet ovat niin hallitsemattomia. Tällaisen ihmisen on tärkeää tiedostaa, mistä omat tunnetilat nousevat. Tunteet täytyy kohdata ja hyväksyä. Vasta sitten voi muuttaa reagointitapaansa.
Ritva Honka käyttää musiikki-improvisaatiota epävakaiden persoonien hoidossa. Asiakas voi soittaa pianolla tai rummuilla improvisoiden esimerkiksi kokemansa hankalan vuorovaikutustilanteen. Terapeutti voi eläytyä soittaen tilanteeseen.
Soitto tallennetaan, ja siitä keskustellaan. Jos kuuntelussa paljastuu vaikka surullinen sävy, asiakas voi oivaltaa suuttuneensa, koska tuli surulliseksi.
Terapiassa asiakas oppii tiedostamaan, reagoiko hän kuin vihainen lapsi vai terve aikuinen. Siellä opetellaan tunteiden säätelyä, vuorovaikutusta ja ahdingon sietoa.
"Olen alkanut tiedostaa asioita. Ymmärrän itseäni, mutta en ehkä vielä osaa muuttaa käytöstäni", oululaisnainen kertoo.