Oulun viittomakielinen kuoro esiintyy diakoniatyön 40-vuotisjuhlamessussa Oulun tuomiokirkossa tänään sunnuntaina klo 16. Tarkempia tietoja kuoron toiminnasta saa kuoronjohtaja Ulla-Maija Aaltomaalta, jonka tavoittaa kaupungin tulkkikeskuksen puhelinnumerosta (08) 5584 6465.
Laulamiseen ei tarvita ääntä lainkaan, vaikka tietosanakirja toisin väittää.
Elävän esimerkin tästä tarjoaa Ouluun viime tammikuussa perustettu viittomakielinen kuoro, jonka esityksissä musiikki soi taustalla, mutta laulaminen tapahtuu plastisin kädenliikkein.
Tutut sävelmät ja sanoitukset saavat viittomalla ihan uutta visuaalista sisältöä.
Tämä mieskuoro Huutajien vastakohta on myös käytännöllinen kokoonpano. Harjoitukset ja esiintymiset eivät ole akustiikasta kiinni, kunhan näkyvyyttä riittää.
Viittomakielinen kuoro toimii Oulun kuurojen yhdistyksen piirissä, mutta tekee läheistä yhteistyötä Oulun ev.-lut. seurakuntien kanssa. Se muun muassa harjoittelee seurakuntayhtymän tiloissa.
Tänään sunnuntaina viitottua kuoromusiikkia nähdään diakoniatyön 40-vuotisjuhlamessussa Oulun tuomiokirkossa.
Monipuolisuus tähtäimessä
"Ohjelmistossamme on hengellisiä lauluja ja kevyempää musiikkia. Emme ole vielä harjoitelleet kovin rajuja biisejä, mutta toiveissa on, että saisimme kokoon mahdollisimman monenlaista laulettavaa", kertoo kuoroa johtava viittomakielen tulkki Ulla-Maija Aaltomaa.
"Otamme mielellään vastaan uutta ohjelmistoa, jos joku säveltäjä innostuu sitä meille kirjoittamaan. On olemassa viittomakielisiä runoilijoita, mutta ainakaan minun käsiini ei ole vielä sattunut suoraan viittomakuorolle kirjoitettuja sävellyksiä."
Oululaiskuoro on tähän mennessä esiintynyt pääasiassa jumalanpalveluksissa ja kuurojen omissa tilaisuuksissa.
"Kesällä viitoimme Hupisaarilla yhteislaulutilaisuudessa. Saimme hyvän vastaanoton. Meillä oli seurakunnasta kaksi soittajaa matkassa. Kuurojen jumalanpalveluksiinkin ottaa tavallisesti osaa kanttori, koska muuten kuulevat eivät pystyisi laulamaan mukana."
Tunne sävelistä ja sanoista
Oulun viittomakielisessä kuorossa on jäseniä toistakymmentä. Ulla-Maija Aaltomaan mukaan lisää laulajia mahtuu mukaan.
"On mukava laulaa ja viettää aikaa yhdessä. Kyllä tämä ehdottomasti on sellainen harrastus, jota haluan jatkaa", kehuu kuorolainen UntoIsola.
"Käytän kuulolaitetta ja saan musiikistakin irti jonkin verran. Kun Ulla-Maija laulaa mukana, minulle tulee jonkinlainen tunne sävelistä ja sanoista. En kuitenkaan pidä kovasta musiikista. Sävellyksen pitää olla rauhallinen ja mukavatempoinen."
Kuurojen kuorotoimintaa on Suomessa kokeiltu monella paikkakunnalla. Kuorojohtajina toimii sekä kuuroja että kuulevia ihmisiä.
"Kuuroilla johtajilla rytmi saattaa poiketa kuulevien rytmistä. Koska itse olen kuuleva, pyrin siihen, että viitomme aina siinä rytmissä, missä laulukin kulkee. Monilla kuuroillahan on erinomainen rytmitaju", Aaltomaa selvittää.
Samalla tavoin kuin puhe ei kuulosta laululta, myös puheviittominen on erilaista kuin laulujen viittominen. Viittomakielisen räppärin Signmarkin eli Marko Vuoriheimon viittominen näyttää räpiltä.
Viitotuissa lauluissa voi olla solisteja ja taustakuoroja. Muutamiin virsiin Ulla-Maija Aaltomaa on tehnyt yhdessä kuorolaistensa kanssa "kaksiäänisiä" sovituksia.