Suomen musiikkielämän merkittävä vaikuttaja ja tuottajalegenda Paavo Einiö kuoli maanantai-iltana syöpään helsinkiläisessä sairaalassa. Hän oli 81-vuotias.
Vuonna 1925 syntynyt Einiö kuului toisen maailmansodan aikana jazzista innostuneeseen ikäluokkaan ja hänestä tuli uranuurtaja ulkomaalaisten artistien maahantuojana. Hänen johtamansa konserttitoimisto Rytmi järjesti 1950- ja 1960-luvuilla Suomeen aikansa tärkeimmät jazzmuusikot kuten Ella Fitzgeraldin, Duke Ellingtonin, Miles Davisin ja Dizzy Gillespien.
Valmistuttuaan ekonomiksi Einiö perusti yhdessä Johan Vikstedtin ja Herbert Katzin kanssa vuonna 1953 Scandia Musiikki Oy:n, jonka toimialana oli äänilevyjen tuotanto ja musiikkikustannustoiminta.
Yhtiö julkaisi monia menestyslevyjä, joista suurimmaksi hitiksi nousi Annikki Tähden Muistatko Monrepos´n. Se oli 1950-luvuin myydyin äänilevy. Annikki Tähden ohella levy-yhtiön suosituin laulaja oli Brita Koivunen, jonka kanssa Einiö meni naimisiin 1955. Pariskunta ehti olla naimisissa 51 vuotta.
Scandian levyt myivät niin hyvin, että Paavo Einiö lanseerasi kultalevy-käsitteen Suomeen vuonna 1960.
Hän myös työskenteli pitkään Suomen ainoan jazzlehden Rytmin sekä Iskelmä-lehden päätoimittajana.
Päätyönsä ohella Einiö tuotti ja ideoi radio- ja televisio-ohjelmia ja toi Suomeen useita uusia kevyen musiikin esittelyyn keskittyviä ohjelmaformaatteja. Niiden kautta pop-musiikin uusimmat virtaukset levisivät Suomeen. Einiö myös järjesti Tom Hertellin kanssa tiettävästi Suomen ensimmäisen diskon Helsingin Kalastajatorpalla 1966.
Televisioviihteen historiassa Einiön ansioita ovat muun muassa sellaiset 1960-1970-luvun klassikot kuin Nuorten tanssihetki ja Lauantaitanssit. Einiö tuotti myös 1960-luvulla Lauantai-ilta Mainos-tv:ssä -ohjelmaa, josta muistetaan erityisesti Taistelevat Virtaset -sketsit.
Radiossa suuri jazzin ystävä teki satoja musiikkiohjelmia ja jatkoi ohjelmien tekoa vielä eläkkeelläkin.
Scandia myytiin Fazer Musiikille vuonna 1972, jonka jälkeen Einiö jatkoi vuoteen 1990 asti konsulttina Fazerin tytäryhtiöissä Scandia Kustannus Oy:ssä ja Finndisc Oy:ssä.
Jazzin ohella Einiön intohimo oli jalkapallo. Hän oli Helsingin Jalkapalloklubi ry:n hallituksen pitkäaikainen jäsen vuodesta 1973. Einiö sai HJK:n kultaisen ansiomerkin vuonna 1984 ja Suomen Palloliiton ansiomerkin 1997.
