Peruskoulun oppilaiden PISA-tulosten heikkeneminen huolestuttaa suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa. Kuitenkaan keskustelua osaamisen tasosta ja oppimisen merkityksestä taito- ja taideaineissa ei juuri käydä huolimatta niiden keskeisestä asemasta koulutusjärjestelmässämme 1800-luvulta lähtien.
Tutkimukset osoittavat, että taito- ja taideaineilla on myönteinen vaikutus oppimismotivaatioon ja oppimiseen yleensä. Taidekasvatus opettaa myös muun muassa kriittistä ajattelua ja toisen ymmärtämistä.
Lisäksi uuden opetussuunnitelman ilmiökeskeiset, oppiainerajat ylittävät opetusmuodot tarjoavat uusia mahdollisuuksia taito- ja taideaineiden soveltamiselle opetuksessa. Mutta osaavatko opettajat hyödyntää näitä mahdollisuuksia?
Viimeaikaiset leikkaukset koulutuksesta ovat kohdistuneet myös Oulun yliopiston opettajankoulutukseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstöä on vähennetty.
Musiikin opetusta leikataan edelleen niin, että esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja luokanopettajakoulutuksien soitonopetus lakkautetaan syksyllä 2017.
Nämä leikkaukset heikentävät tulevien opettajien ja varhaiskasvattajien musiikillista osaamista, mistä puolestaan seuraa opetuksen laadun heikkeneminen. Jo nyt luokanopettajien musiikilliset taidot ovat usein oman harrastuneisuuden varassa.
Koulutuksen yhdenvertaisuuden lähtökohtana on oppilaan oikeus laadukkaaseen perusopetukseen taustasta, sukupuolesta ja asuinpaikasta riippumatta.
Peruskoulun tehtävänä on tarjota laadukasta taidekasvatusta kaikille lapsille ja nuorille. Nyt näyttää siltä, että yhdenvertaisuus on uhattuna jatkuvien, taidekasvatukseen kohdistuvien leikkausten tuloksena.
Katja Sutela
KM, tohtorikoulutettava
Musiikkikasvatus
Oulun yliopisto
Sanna Kivijärvi
KM, tohtorikoulutettava
ArtsEqual-tutkimushanke,
Taideyliopisto
Marja-Leena Juntunen
musiikkikasvatuksen professori
Taideyliopisto